Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 9,001 - 9,010 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Nostokoukku

    Yhä useampi haluaa omakotitalonsa pihaan muovisen tekonurmikon. Ilmeisesti puhelimenselaamiselta ei aika riitä enää postimerkin kokoisen oikean nurmikon hoitamiseen.

    A.Jalkanen

    Paluu hömötiaiskeissiin. On ihmeen vaikeaa tämä konsensuksen löytäminen.

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsaprofessori-ihmettelee-homotiaistutkimuksia-ei-perustu-havaintoihin/#d22ca7cc

    Rane

    Professorin huomio siitä että tutkimuksen johtopäätökset eivät perustu havaintoihin kertoo siitä mitä tarkoittaa ns ”luonnonsuojelubiologia”.

    Husq165R

    AJ:n pitäisi tietää, että luonnontieteellisessä ajattelussa tutkimusta harvoin lukitaan ”valmista tuli”-loppupäätökseen. Jotkut on jääneet elämään pidempään, esim E=mc2.

    Tietysti ajattelun määrästä riippuen voidaan valita se mieluisin. Vaikka sitten rannantaika-sivustolta.

    A.Jalkanen

    Kyllä kyllä, tiede on suhteellista ja muuttuvaa. Sen verran pitäisi kuitenkin olla konsensusta että vaikuttaako metsien käsittely ilmiössä. Omasta mielestäni kyllä, vaikka sekoittavia tekijöitä on, kuten ilmastonmuutos ja kilpailijat. Seuraavaksi konsensus siitä mitä tulee tehdä seuraavaksi, jotta ilmiöön päästään vaikuttamaan.

    Puustola

    Jokainen, joka liikkuu metsissä näkee ja kuulee millaisissa metsissä hömötiaisia on. Kaikenlaisissa metsissä, erityisesti nuorissa 25-35 -vuotisissa hoitamattomissa metsissä, missä on 10-15 senttisiä lahoja leppiä ja koivuja, usein kuvioiden laidoilla.
    Ihmeellisiä korjausliikkeitä metsätaloudessa ei yleislaji hömötiaisen takia kannata yrittää. Saatika, että koko tyyli muutettaisiin toiseksi. Nykyiset säästöpuu- ja tiheikköalat riittävät.
    Tottakai avohakkuu vaikuttaa hömötiaiseen, niin kuin moneen muuhunkin eliöön.
    Suomalainen tasaikäinen, kuvioittainen metsänkasvatus, yksityisellä omistuksella, on nerokkain monimuotoisuuden ylläpitäjä, mitä ajatella saattaa. Ja hyvä myös puuntuotannon kannalta

    Visakallo

    Asia on täsmälleen niin kuin Puustola kirjoitti. Selvää asiaa ei voida tunnustaa, koska se jättäisi liian monta ”asiantuntijaa” hyödyttömäksi. Nyt tosin nykyinen lama saattaa kouraista sen verran syvältä, että tähänkin asiaan tulee vihdoin kaivattu muutos.

    isaskar keturi

    Perimmiltään tutkimustuloksissa on se ongelma, etteivät biologit tunnu ymmärtävän mallinnusta riittävän hyvin. Lataistaan joku malli ja ja ollaan varmoja, että näin se asia on. Tilastollisissa analyyseissäkään (opiskeluaikojeni havaintojen mukaan) ei käytetä soveltuvia, eli ehdot täyttäviä malleja, vaan sitä, joka osataan. Tämä vanha juttu ”Kun bemarit on keskimääräistä useammin kolarissa osapuolena, täytyy bemareiden aiheuttaa kolareita”

    Klassinen ”vahvistusharha” – haetaan tuloksia ja vertaistutkimuksia, jotka tukevat omia tuloksia. Tämä on tietenkin tieteessä yleinen ongelma – muista tutkimuksista haetaan tukea eikä kriittisiä näkökulmia.

    Kurki

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsaprofessori-ihmettelee-homotiaistutkimuksia-ei-perustu-havaintoihin/#5dfaa1a5

    Jari Vauhkonen

    ”Pääkritiikkini kohdistuu siihen, että hakkuiden vaikutuksia pääteltäessä on käytetty pelkästään tuota 6–31 prosentin vaihtelun selittänyttä kiinteää osaa. Muut kantojen vaihteluun vaikuttavat tekijät oletetaan vakioksi. Tällöin kaikki hömätiaiskantojen muutokset selittyvät hakkuilla.”

    ”Mieleen tulee ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät tai muut lajit.

     

    A.Jalkanen

    Myöhemmässä tutkimuksessa kilpailevat lajit olivat mukana, mutta niillä ei havaittu vaikutusta. Lajien väliset suhteet voivat vaihdella ekosysteemistä toiseen. Metsätalouden vaikutus pesintöihin ja talvikuolleisuuteen ei ehkä ole niin suuri kuin tutkimuksessa Kumpula ym. 2023 arveltiin. Voitanee kuitenkin tulkita, että metsätalous heikentää tiaisten elinoloja – erityisesti talvella, jolloin ravinnosta on pulaa.

Esillä 10 vastausta, 9,001 - 9,010 (kaikkiaan 9,372)