› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,971 - 8,980 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 897 898 899 … 936 937 938

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 6.10.2024, 10:22

    A.Jalkanen: ”Pitemmän aikavälin kehitys näyttää valitettavasti huonolta Välimerellä: kesät käyvät liian kuumiksi ihmisille ja joutuvat tulemaan pohjoisemmaksi.” 

    Juuri tämän takia onkin ollut järkevää sijoittaa Pohjois-Portugaliin. Yleensäkin Atlantin puoli on jatkossa yhä parempi kuin Välimeren puoli. Baltiassa taas Liettuaan ja eteläiseen Latviaankin kevät tulee aikaisin ja kesä jatkuu pitkälle syksyyn. Nytkin sinne on luvassa +20 astetta.

    Kurki 6.10.2024, 10:34

    https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/uhanalaisia-h%C3%B6m%C3%B6tiaisia-kuolee-yh%C3%A4-enemm%C3%A4n-talvisin-tutkimuksen-mukaan-syyn%C3%A4-hakkuut/ar-AA1rvNU1?ocid=hpmsn&cvid=f4ac208e75d2401fa5c303f39a56cd81&ei=157

    Tuoreen tutkimuksen mukaan lajin talviaikainen kuolleisuus kasvaa varttuneen metsän vähetessä. Hömötiaismäärät sen sijaan säilyivät keskitalvesta kevättalveen parhaiten alueilla, joilla oli enemmän varttunutta metsää.

    Kyse siis varttuneista metsistä, jotka metsätilastojen mukaan ovat  lisääntyneet koko ajan, kun päätehakkuupinta-alat ovat pysyneen vakiona ja puuston määrä on kasvanut koko ajan.

    Alla linkki, jossa päätehakkuualat vuosilta 1996..2014, jotka ovat olleet luokkaa alta 200 000 ha vuosittain. Vuonna 2023 päätehakkuuala oli 160 000 ha eli reilusti alempi pitemmän ajan keskiarvoista.

    Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan/

    Jakuu seuraavassa postauksessa.

     

     

    Kurki 6.10.2024, 10:48

    https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/52094/nbnfioulu-202409306114.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Lainaus linkin kohdasta 2.3.

    GFC-tiedoissa puiden peitto on määritetty alueeksi, jossa kasvi puusto on korkeampi kuin viisi metriä, ja puiden peittohäviö määritellään puustoksi vaihtohäiriö tai puiden peitteen täydellinen poistaminen jotka voivat johtua ihmisen toiminnasta (puunkorjuu) tai luonnollisesta syitä (palo, myrsky, sairaus). Suomessa puiden peittohäviö 2001–2018 johtui lähes yksinomaan puunkorjuusta (M¨a¨att¨anen et al., 2022, lisämateriaali). ”jCAhz ChMk0b”Tiedot puiden bruttopeittohäviöstä vuosittain tuotetaan class=”jCAhz ChMk monispektriset satelliittikuvat (Landsat 5 TM, Landsat 7 ETM+, Landsat  class=”jCAhz ChMk0b”8 OLI) ja se annetaan noin 30 × 30 m resoluutiolla puupeitteen katoamisosuutta on mitattu vuodesta 2000 lähtien ja puskurissa jäljellä olevan häiriintymättömän metsämaan pinta-ala vyöhykkeet laskettiin (vuoden lopussa) 2005 ja 2018. analyysissä mitattiin metsäpeite ja metsäpeitteen muutos 300 metrin puskurivyöhykkeen sisällä (Piirainen ym., 2023) laskettuna noin jokainen transektiviiva vähentämällä jäljellä oleva metsäpeite vuonna 2018 metsäpeite vuonna 2005.

    Viimeinen vertailuvuosi on tarkoituksella valittu, kun vuonna 2018 tehtiin Suomen kaikkien aikojen hakkuuennätys.

    Päätehakkuupinta-ala vuonna 2023.

    https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__04%20Metsa__02%20Rakenne%20ja%20tuotanto__12%20Metsanhoito-%20ja%20metsanparannustyot/08_Hakkuupinta-alat_mk.px/table/tableViewLayout2/?loadedQueryId=7cfd9b26-0276-4ac5-98a0-1acd6789f8f4&timeType=top&timeValue=1

     

    A.Jalkanen 6.10.2024, 11:44

    Aivan. Mutta tiedämmekö vielä riittävän tarkasti hömötiaisen elinympäristövaatimukset ja mikä osuus sen kadosta kuuluu kilpailijalajeille? Meillä on kaksi tapaa auttaa hömötiaisia: toisaalta talviruokinnan vähentäminen (joka tuntuu ikävältä monesta) ja toisaalta metsien laadun parantaminen (joka tuntuu tarpeettomalta monesta).

    Visakallo 6.10.2024, 14:03

    Jos joku väittää, että silloin kun hömötiaisia oli nykyistä enemmän, metsissä oli lahopuuta nykyistä enemmän, valehtelee itselleen ja kaikille muille päin naamaa. Jos ennen puu alkoi kuivua pystyyn, se korjattiin saman tien polttopuuksi. Samoin yhtiöt eivät tasan tarkkaan jättäneet hakkuissa kuivasia pystyyn. Oma lukunsa oli vielä koivuviha, kun kaikki koivut saatettiin kaataa maahan. Niistä tuli toki lahopuuta, mutta ei hömötiaisen käyttöön! Loput koivikot tehtiin haloiksi. Sitä hommaa minäkin ehdin tehdä nuorena. Joka vuosi lähti halkokuormat kohti Helsinkiä. Joskus olin itsekin apumiehenä niillä reissuilla mukana.

    Nostokoukku 6.10.2024, 14:20

    Käytin tuossa aikaisemmin esimerkkinä n. 10000 hehtaarin metsä-aluetta, jossa olen liikkunut yli 50 vuotta. Halonhakkuu ja hevosvetoisen metsätalouden aikana touhu oli melkoista näpertelyä nykyiseen verrattuna. Vanhoja luonnontilaisen metsän kaltaisia metsiä kilpikaarnamäntyineen oli runsaasti, sekä töyhtö- ja hömötiaisia ja kuukkeleita oli riesaksi asti. Nyt ei ole metsiä eikä edellä mainittuja lintuja. En tiedä sitten mistä johtuu.

    A.Jalkanen 6.10.2024, 14:25

    Visakallo vertaa aiempiin vuosikymmeniin mutta aiemmin etelässäkin oli vanhaa metsää enemmän. Puhumattakaan millaista oli ennen ihmisasutusta keskiajalla ja sitä ennen jääkauden jälkeinen aika.

    Sitä olen miettinyt missä metsälajimme olivat jääkauden aikana kun lajien ikä mainitaan olevan miljoonia vuosia. Jossain idempänä ja etelämpänä, mutta etelässä tulivat Alpit esteeksi; pitikö lintujen siis mennä niiden eteläpuolella saakka?

    suorittava porras 6.10.2024, 14:29

    Puheet metsätalouden vaikutuksista hömötiaiseen ovat yhtä onnttoja , kun väitteet siitä ,että jatkuvaan kasvatuksern siirtyminen parantaisi hiilensidontaa . Väitän ,että vahvempien tiaislajien reviirien laajetumisen vaikutusta ei ole edes tutkittu kunnolla. Jos hömppä saa lähdöt lintulaudalta , sama pätee sen suhteen laajemminkin. Hömpät vähenee , kun vahvemmat syövät sen eväät ja lisääntyvät voimakkaasti. On vain kyse heikomman selviytymisestä vahvempien joukossa. Jos ei pysty kasvattamasa muskeleita , on luonnon lakien mukaan edessä kannan taantuminen. Heikot sortuu elontiellä.

    Rane 6.10.2024, 14:42

    Kun puhutaan luontokadosta niin tarkoittaako se että lajien määrä  tai eliöiden kappalemäärä olisi vähentynyt vai sitä että jotkut lajit korvautuvat toisilla?

    Kurki 6.10.2024, 14:52

    MTV:ssä uutisoitiin tästä oululaisesta tutkimuksesta, että ”nyt vihdoin on selvitetty Hömötiaisen kannan romahduksen syy ja se on varttuneiden metsien väheneminen”. Ei siis vanhojen metsien, vaan puustoisten varttuneiden  talousmetsien yli 150 m3/ha metsien.

    Mitään kenttätutkimusta ei tehty, vaan on verrattu eri tietolähteitä kuten esimerkiksi talvilintulaskennan historiatietoja ja niistä tämä lopullinen totuus olisi selvinnyt.

Esillä 10 vastausta, 8,971 - 8,980 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 897 898 899 … 936 937 938