Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,941 - 8,950 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Visakallo

    Oletteko muuten huomanneet, että nämä nykyiset suureen huomioon nostetut suojeltavat lajit ovat sellaisia, etteivät ne vahingossakaan aseta rajoitteita suurten taajamien ja niiden infran rakentamiselle? Raakut ja hömpät kun eivät taajamissa tai niiden lähellä asusta. Tikka ja liituri menettivät suojelu-suosionsa, kun eivät älynneet pysyä vain maalaisten kiusana. Susi joutuu nyt samaan porukkaan. Mitä odotatte seuraavaksi kannonnokkaan nostettavaksi, kaiken suojeluhuomion omaavaksi lajiksi?

    Perko

    Olisko se parempi ettei niitä pensaita olis ollenkaan, kaikki  nyt ne oikein hoidetut ennakkoraivatut ja siellä kaikenmoiset otökät saavat vallata  ilmatilan  tuhoten  metsän  jylhän kuusiston.  Tietysti  paljaaksi hakatulla  tureikolla ei ole merkitystä  siinä  tamppaajan sielu lepää vuosikymmenet !

    Vertailuksi voi katsoa  50 – luvun  kuvia metsistä joissa ei ole istutuksia mutta  monimuotoinen terve metsä, tintit,  metsot  ja mustikat. saatiin kerätä,  metsästää  ja  niitä kaikkia riitti.  Korjattu  22:03

    A.Jalkanen

    Mitä Perko yrität sanoa? Pitääkö kaikki riistatiheikötkin vetää matalaksi sekä pensaikko ja alikasvos?

    Perko

    Paljon  on yritystä vaikka ei  tiedä !   Riistatiheiköt ovat veruke  jonkun  muun jutun takia   tehtyä silmänlumetta ja korviketta.  Metsänkasvu on  siellä hävitetty puiden myötä.   Visit to the dentist , ilmoitti puhelinäly.

    Tolopainen

    Tiheässä nuoressa kuusikossa on paljon enemmän linnunpesiä kuin harvassa jk metsässä, jossa ei ole suojaa petolinnuilta

    A.Jalkanen

    Lukijan mielipide, Tapani Nikkari (tiivistelmä):

    ”Metsäasioissa pitää kuunnella myös metsänomistajia. Vain hoidetut talousmetsät varmistavat puuraaka-aineen saatavuuden alan teollisuudelle. Tuloksena on kuitenkin yksityismetsiin syntynyt paras metsänhoidon ja suojelun yhdistelmä, joka huomioi metsänomistajien ja suojelun tarpeet. Mikäli samantapaisiin ratkaisuihin päästäisiin suurissa metsämaissa, ei metsistä aiheutuisi ilmasto-ongelmia.”

    Kommentti, Matti Heikurainen:

    ”Talousmetsien luonnonhoito on tärkeää, ja sitä tarvitaan lisää. Luontokadon kehityssuunnan kääntämiseen se ei kuitenkaan riitä, koska vapaaehtoiset toimet eivät riittävässä määrin auttaisi ongelmallisten (ja rahallisesti arvokkaimpien) vanhojen metsien tilannetta. Siksi tarvitaan lisää myös suojeltuja vanhoja metsiä erityisesti E-Suomeen.

    Luontokadon kääntäminen elpyväksi kehitykseksi on Suomessa pitkälti arvostuskysymys. Metsäekosysteemit eivät meillä ole nykymenollakaan romahtamassa, toisin kuin uusiutumiskyvyltään heikommilla alueilla sademetsissä ja aavikoituvilla alueilla. Yksittäisen lajin sukupuuttouhkaan voidaan meillä jo tällä hetkellä vastata lajin ja sen elinympäristön täsmäsuojelulla. Meillä kyse on enemmän siitä, että metsien tarjoamat ekosysteemipalvelut on järkevää pitää mahdollisimman monipuolisina. Jos tällä hetkellä markkinattomille metsän palveluille (puhdas vesi, hiilen sidonta, virkistyskäyttö) laskettaisiin edes jonkinlaista rahallista arvoa, asettuisi palveluiden kokonaisarvon optimitulos jonkin verran nykyistä hakkuutasoa alemmalle tasolle (metsäteollisuuden volyymin ja vientitulojen pienentyminen huomioon ottaen).

    On pitkälti suomalaisten itsensä määriteltävissä, minkätasoiset toimet ja niiden yhdistelmät katsotaan riittäviksi luontokadon pysäyttämisessä. Mitään absoluuttista yhtä vastausta ei tiede voi tässä monen muuttujan mallissa antaa.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010717694.html

    Visakallo

    Tolopaisen kanssa aivan sama havainto. Jos haluaa kuulla oikein kunnolla linnunlaulua ja seurata pesintää, kannattaa mennä keväällä ja kesällä parhaassa kasvussa olevaan kuusikkoon.

    Kurki

    https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/52094/nbnfioulu-202409306114.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    Tutkimus on tehty kirjallisista aineistoista kuten Lajitietokeskuksen Talvilintulaskelmista ei maastotutkimuksista.

    Täysin 0-tutkimus.

    Tässä Englannissa tehty maastotutkimus hömötiaisen pesintöjen onnistumisesta, jossa 30 pesästä 20 pesää ryöstivat sinitieaiset ja talitiaiset.

    A study carried out between 1995 and 2000 courtesy of Maxwell (2002) highlighted perfectly the potential implications of competition on nesting Willow Tits. Here 30 Willow Tit pairs occupying both natural holes and nest boxes were observed with only 10 of these pairs successfully fledging young. Of the 20 unsuccessful pairs, 18 had their nest cavity taken over by Blue Tits and a further two by Great Tits.

    https://www.conservationjobs.co.uk/articles/just-what-is-causing-the-decline-of-uk-willow-tits/

    A.Jalkanen

    En muista joko jaoin tänne (tästä näkyy tiivistelmä ja vähän muuta ilmaiseksi).

    Tuossa linjalaskentoihin pohjaavassa tutkimuksessa hömötiaisen kilpailijoiden vaikutus ei siis näkynyt, mutta se ei tarkoita, ettei vaikutusta voisi olla. Kuten Kurki edellä totesi, Iso-Britanniassa sitä pidetään merkittävänä. Siellä on ehdotettu talviruokinnan rajoittamista. Alla tiivistelmä tuoreesta jutusta viime vuodelta. Tässä on ollut tutkittavana paikallinen hömötiaisen alalaji ”kleinschmidti”, jolla on Wikipedian mukaan ruskea selkä ja beigenruskea alapuoli.

    Bird feeding and biodiversity: The decline of the Willow Tit

    https://www.sciencedirect.com/…/abs/pii/S0921800923002276

    ”Monitoring data from the British Trust for Ornithology document a decline in United Kingdom (UK) Willow Tit (Poecile montanus kleinschmidti) abundance that has been abrupt enough to be characterized by a catastrophe theoretic model. The reasons for the decline are thought to be some combination of increased nest competition and predation by the beneficiaries of a bird-feeder food subsidy, and habitat loss. A statistically estimated predator-prey catastrophe model is useful in illustrating how habitat loss and species interactions could combine to cause a precipitous population decline, and showing that, if the UK Willow Tit population is to recover, it will likely require both reversals of habitat loss and reductions in food subsidies to its competitors and predators. To achieve the latter, humans may have to collectively introduce rules that reduce the private enjoyment of backyard bird feeding to preserve broader ecological integrity.”

    Ammatti Raivooja

    Elinympäristöjen katoaminen on primäärisyy ja populaatioiden keskittyminen pieniin, sopiviin metsäpläntteihin sekundäärisyy. Iso-Britanniassa metsät ei ole isoja muutenkaan ja ne yksilömäärät ovat liian isoja pienille aloille. Suomessakin ensimmäinen syy on sopivien ympäristöjen katoaminen kuten lahon lehtipuun ja kuusialiskasvoksen yhdistelmä höystettynä vielä edellisen sukupolven isoja puita (sellanen oli.) Muellerin tutkimus on varmasti oikeilla jäljillä myös aliskasvoksen roolista.

    Jatkuva kasvatus on kaikkein tuhoisinta hömötiaisille kuten ollaan kuultu Arvo Kettunen, kaikki lehtipuut ovat hävinneet ja Perko, pienaukot ovat roskaa, joiden tarkoitus on lisätä lehtipuun määriä muutoin havupuustoksi muuttuvassa jatkuvassa kasvatuksessa. Vähäisissä määrissäkään luontoa huomioiva jatkuva kasvatus ei tuota jatkuvasti tukkia vaan pihlajametsiä.

Esillä 10 vastausta, 8,941 - 8,950 (kaikkiaan 9,372)