Kyllä meillä täällä pohjoisessa hömppää ja muita pikkulintuja on edelleen hyvin. Kuukkeli ja suokukko ovat saaneet kanahaukan rauhoituksesta eniten köniinsä.

Metsähallituksen nykylinjaus muuttaa pohjoisen kuusikot männiköiksi nopeamman kasvunsa vuoksi, on kaikille linnuille tuhoisaa.

Lehikoisen ym. tutkimuksessa puhutaan varttuneen metsän vähenemisestä.
Tutkimuksen käsite ”older forest” on luokiteltu sateliittikuvista metsäksi, jossa puustoa on yli 150 m3/ha. (Ei löydy artikkelista, vaan erillisestä liitteestä).
Tutkimuksen uutisoinnin artikkelissa kerrotaan heti varttuneen metsän vähenemisen jälkeen: ”Varttuneen, puustoltaan yli 80-vuotiaan, metsän osuus on vähentynyt Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointien mukaan Suomessa 32 prosentista (vuosina 1996–2003) 27 prosenttiin (2014–2018).”
150 m3/ha puustoiseksi metsä kasvaa ainakin Etelä-Suomessa, jos uudistustyöt on tehty oikein, 25-30 vuodessa. Jatkuvan kasvatuksen metsässä tuota ei aina saavuteta milloinkaan.
Tutustumatta vielä tutkimukseen tarkemmin tuntuu melkoiselta saavutukselta pystyä toteamaan, että muiden lajien kilpailulla ei ole merkitystä hömötiaisen määriin.

Eipä selkosilla ollut silloin muuta keinoa elättää itseään. Tubettaminen ja tissien hetkutusvideot eivät olleet tuolloin vielä ansaintakeinoina. Itsekin otin leipäni parikymmentä vuotta noilta savotoilta. En esitä sen kummempaa kritiikkiä, totesimpahan vain seuraukset jotka olen omin silmin nähnyt.

Jaksottaisenmetsän  siis  aukon ja erilaisten tureikkojen  vaihtuvuus hävittää  tintit,  muutkin kanalinnut ja  mustikat.   Muistan ennen metsässä Hömöt oli peukaloisten kassa pensaissa ihmisen korkeudella nyt kun  raivataan kakki raidat ja puskat  niin ei ole niitä hyönteisiä tintille.  Omaolettamukseni  käsittelyn aiheuttamista haitoista linnulle.

”20.6. 24 Raivailin myöhästynyttä 3-4 m läpipääsemätöntä vesaikkoa visakoivikon alta ja päätin antaa viikon jatkoaikaa linnuille, kun muna- ja poikaspesiä alkoi olla niin paljon.”   Puustola