”Tiilikan seudulla tavataan useita lajeja, joiden runsaus ei eroa kansallispuiston ja sen ympäristön välillä. Suolajeista tällainen on liro, ja myös rämeitä ja korpia suosiva pohjansirkku on yhtä runsas kansallispuistossa kuin sen ympäristössä.

Uhanalaiset metsätiaiset, hömö- ja töyhtötiainen, ovat niin ikään yhtä runsaita koko seudulla. Vanhojen metsien suosijoista puukiipijän ja sinipyrstön määrät eivät eroa toisistaan.”

Niin miten Oulun tutkimuksessa on saatu täysin eri tulos?Vai onko tuloksen tulkinnassa ja ulostuloissa julkisuuteen eroa?

Olisiko liikaa pyydetty että kun vaaditaan valtakunnan metsien käsittelyyn ja metsätalouteen radikaalia muutosta hömötiaisen takia niin se perustuisi edes riidattomaan tutkimusnäyttöön?

”Tiilikan puiston ympäristö voi olla laadukas elinalue verrattuna koko Suomeen.”

No pitäisikö tutkia miksi on näin jos näin on?Siis ennen kuin vaaditaan koko valtakunnan metsätalouden muuttamista?

”Ainakin minulle riittää näytöksi se kun tutkija Virkkala selittää hömötiaisen elinympäristövaatimukset ja tiedän että ne eivät talousmetsissä täyty.”

No Tiilikan ympärillä olevissa talousmetsissä ja kulttuuriympäristöissä tietosi ei pidä paikkaansa?

Metsähallituksen sivuilla em. linkissä mainitaan Tiilikkajärven raportista: ”Erityisesti erinomaisen vanhojen metsien ilmentäjälajin, sinipyrstön, samanlainen tiheys kertoo siitä, että laajentuneen kansallispuiston metsät eivät kokonaisuudessaan ole vanhoja luonnonmetsiä vaan varsin isolta osalta nuoria entisiä talousmetsiä.”

Nämä yhden pisteen vertailut kuten juuri Tiilikkajärvi ja Värriö ovat hankalia tulkita, kun ne eivät ole järjestetty koe. Paras aineisto on sellainen jossa on sekä ajallista että alueellista kattavuutta enemmän. Tarvitaan pitempi seuranta kuin yksi käynti, jotta voi varmasti tietää mikä kehityssuunta alueella on. Oulun aineisto on ymmärtääkseni sekä laaja että pitkäaikainen.

Jos lajien vaatimukset eivät täyty, niiden kanta heikkenee, mutta iso puistoalue voi syöttää poikasia ympäristöönsä. Miksi puistoja ei haluta lisää etelään, vaikka on nähty, että niissä on hyvät lintukannat? Isoissa puistoissa pärjäävät sellaisetkin lajit, jotka eivät pärjää pirstoutuneessa talousmetsässä. Jokainen meistä lienee käynyt kansallispuistoissa ja nähnyt, miten erilainen luonto siellä on verrattuna ulkopuolisiin alueisiin. Esimerkiksi Oulanka, Pyhä-Häkki tai Nuuksio.

Muokattu 2.10.24 kello 12:27.