AJ toistaa triviaalit jonkin lajin menestymisen kannalta olevat tekijät: ruoka, pesimäympäristöt ja suoja/vihollisten vähäisyys. Mutta kerrottiinko tutkimuksessa, että olisi oikeasti havaittu, ettei talousmetsissä ole ötököitä ruuaksi ja lahopuuta pesäpaikoiksi ja pusikkoa suojaksi. Kuitenkin kirjapainajia ja muita ötököitä on riesaksi asti, lahopuun määrä lisääntyy talousmetsissä, puskaa on enemmän kuin soisi olevan. Varmaan on näin, että metsätalous on vaikuttanut hömötiasten määrään, mutta miksi ei suunta muutu, kun kerrotut tekijät tuntuvat kuitenkin tutkitusti metsissä lisääntyvän? Eli jäin kaipaamaan niitä selittäviä tekijöitä tilanteelle ja miten on todennettu näiden tekijöiden vaikutus?

Nostokoukku toteaa itsestään selvyyden. Jokainen metsissä liikkuva voi tämän todeta, mutta ainakin minun metsissä on runsaasti ”kirveen koskemattomia”.

Hyönteisten massa on pienempi puulaji ja ikäluokka köyhissä metsissä. Pitää laajemalta alueelta etsiä ravinto ja laajemmalle alueelle piilottaa se. Energiaa kuluu liikaa talvella ja ravintoa ei ole jemmassa tarpeeksi. Hyönteisten massaa voidaan lisätä jättämällä ennakkoraivauksessa mahdollisimman paljo sekapuuta mistä lukijoiden kuvassakin näkyy miten hyönteisiä on paikalla kun lehtiä ovat syöneet. Liian yksitoikkoisiksi käyneet puupellot ovat hyönteisköyhiä. Hieskoivikko muuttuu muuten kaikista nopeiten vanhaksi metsäksi ja harventamalla sen ”ikää voi lisätä” verrattuna mitä olisi luonnonmetsässä puilla kokoa samassa ajassa. Sellaisten hieskoivikkojen päätehakkuuta pitäisi välttää niin kaikilla olisi hömötiasmetsä.

Ranen linkin tutkimuksessa oli hömötiaisia yhtä paljon talousmetsissä kuin kansallispuitossakin. Mtv uutissa kuulutettiin tästä Oulun Yliopiston tutkimuksesta, että nyt on löytynyt syy hömötiaisen alamäkeen.

Uhanalaiset metsätiaiset, hömö- ja töyhtötiainen, ovat niin ikään yhtä runsaita koko seudulla. Vanhojen metsien suosijoista puukiipijän ja sinipyrstön määrät eivät eroa toisistaan.

https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/linjalaskennat-kertovat-mielenkiintoisia-tietoja-laajentuneen-tiilikkajarven-kansallispuiston-linnustosta.html

Hömötiaisten määrällä ei ole mitään merkitystä. Pojankosseina laitettiin metsässä aina kaikki lahopuut nurin, mitkä työntämällä kaatuivat.

Sittenhän ne hakkuut vasta lisääntyvätkin , jos nykyisin tarvittava puumäärä on käytävä ronkkimassa jk-metsistä. Korjuupinta-ala  tuplautuu ,jos avohakkuista luovutaan. Toinen vaihtoehto on tietenkin sulkea puolet tuotantolaitoksista. Mielenkinnolla odotan keinoja ,joilla tuotannon supistumisesta aiheutuva talouden vaje paikataan. Avohakkuiden lopettaminen ei voi olla sapluuna joka käänteessä, kun keskustellaan luonnon tilan kohentamisesta.