Hömötiaiskeissiin uutta tietoa.

Oulun yliopiston pitkäaikaisseurannan perusteella hömötiaisen talvikuolleisuuden kasvu selittää valtaosan lajin vähenemisestä. Tuoreen tutkimuksen mukaan lajin talviaikainen kuolleisuus kasvaa varttuneen metsän vähetessä. Hömötiaismäärät sen sijaan säilyivät keskitalvesta kevättalveen parhaiten alueilla, joilla oli enemmän varttunutta metsää.

Tutkimuksessa ei sen sijaan löydetty viitteitä siitä, että mahdollisten kilpailijoiden, tali- ja sinitiaisen, tai ajoittaisen pesäsaalistajan käpytikan runsastumisella olisi negatiivisia vaikutuksia hömötiaismääriiin. Aihetta tarkasteltiin Suomessa ensi kertaa valtakunnalliseen aineistoon perustuen.

Tutkijat ehdottavat, että hakkuumäärien vähentäminen ja jatkuvan kasvatuksen metsätalous voisivat auttaa hömötiaisen kannanlaskun pysäyttämistä.

Kommentoin:

”Huolestuttava ilmiö. Se on kuitenkin tärkeä tulos ja huojentavaa, että käpytikka ja tiaiset eivät vaikuttaneet syyllisiltä hömötiaisen ahdinkoon. Eli periaatteessa talviruokintaa voisi pohjoisessa jatkaa. Hakkuiden maltillinen vähentäminen auttaisi kyllä erilaisten metsien hyötytavoitteiden yhteen sovittamista. Jatkuvapeitteinen kasvatus antaisi suojaa luonnonvoimilta ja petolinnuilta.

Helpoin ja halvin keino auttaa hömötiaisia olisi kenties lehtilahopuun lisääminen jatkumona suojaisiin sijainteihin ja ruokailupuina toimivien vanhojen ja isojen jäkäläpuiden säästäminen. Näissä kohteissa olisi siis sekä ravintoa että suojaa tiaisille, mikä vähentää liikkumisen tarvetta ts. säästää energiaa ja vähentää riskiä joutua saaliiksi talvella.

Nämä kohteet voivat olla joko jatkuvan kasvatuksen alueita tai erikokoisia pääosin hakkuiden ulkopuolelle jätettäviä säästiöitä. Esimerkiksi vesistön suojakaista, jokin muu tärkeä elinympäristö tai metsälakikohde.”

http://www.metsalehti.fi/uutiset/homotiaisten-vahenemisen-taustalla-varttuneiden-metsien-hakkuut-tutkijat-tarjoavat-ratkaisuksi-jatkuvaa-kasvatusta/#d22ca7cc

https://www.hs.fi/suomi/art-2000010733443.html?utm_medium=alsoreadthese&utm_campaign=hs_tf&utm_source=www.is.fi

Aika hiljaista on metsissä, meillä päin kanalintuja on kohdannut lähes täydellinen kato. Samoin jänikset on hävinneet sekä supit ja ketut. Oliskohan maailmanloppu tulossa.

Yhteismäärää en tiedä mutta Luomuksen talvilintulaskennan mukaan havainnot ovat kasvussa käpytikalla sekä muutamilla tiaisilla. Tällainen on muutoksen kuva laajemminkin: lajeja häviää ja tulee uusia, jotkut lajit runsastuvat ja jotkut taantuvat.

Taas on tehty pseudotutkimusta, jossa on todettu, että hömötiaset vähenevät samaan aikaan kuin vanhat metsät vähenevät. Kuitenkin VMI kertoo (mitattua tietoa), että metsät järeytyvät ja puumäärä lisääntyy sekä lahopuun määrä on alkanut taas lisääntyä.

Oikeassa tutkimuksessa olisi selvitetty, mikä on se mekanismi, joka kytkee nuo kaksi asiaa toisiinsa. Satunnainen (?) samanaikaisuus ei ole millään tavalla relevantti tulos.

https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.26928&year=2023

Rane voi tsiigaa tästä eri lajien esiintymistä pisimmillään alkaen 1950-luvulta. Tässä linkissä esimerkkinä metsohavainnot talvella. Vaihdat valikosta metson tilalle jonkin muun lajin. Voit tarkastella tilannetta koko maassa tai eri lintuyhdistysten alueella, esimerkiksi verrata käpytikkaa etelässä ja pohjoisessa.

Kommentti HS (uusi yritys kun tätä ei julkaistu, ehkä koska siinä luki laji.fi eli ikään kuin linkki jonka poistin).

”Talousmetsissä ollaan vielä kaukana luonnontilaisten metsien ominaispiirteistä (peitteisyydestä, puiden iästä, puulajivalikoimasta, lahopuun määrästä ja laadusta). Talousmetsissä ei ole hömötiaiselle tarpeeksi ruokaa eikä suojaa. Järeä kuusi tai mänty ei ole sille hyödyksi, jos siitä puuttuvat jäkälät ja ötökät. Hömötiaista auttaisi todennäköisesti jo paljon, jos saataisiin hyvin ja laajasti toteutukseen mm. metsäsertifiointi hakkaamattomine vesistöjen suojakaistoineen, muu talousmetsien luonnonhoito ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä vanhojen metsien suojelualueverkoston täydennys Etelä-Suomessa.

Hömötiaisen ja sen kilpailijoiden kannanvaihteluita voi tarkastella koko maassa ja alueittain Luomuksen lintulaskennoista: Lajiportaali > Teemat > Talvilintulaskenta > Tulokset > Lajit.

Hömötiaisen kilpailijoista käpytikka vaikuttaisi viime vuosina yleistyneen Kuusamon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla , Kainuussa ja Lapissa ei ainakaan vielä. Talitiaisen kannan kasvu on aika selkeä Kuusamossa ja Lapissa. Hömötiaisen kanta laskettelee monella alueella etelässä pysyvää alamäkeä ja Kainuussa myös. Kuusamossa ja Lapissa on hömötiaisen tilanne säilynyt parempana – ehkä suojelualueiden suuren pinta-alan avulla? Hömötiaista pidetään eteläisenä tiaisena, joten pohjoisen suuret vuosien väliset heilahtelut kannassa voivat olla talvien ankaruuden seurausta.

Keski-Suomessa maalla jossa lapsena asuin oli kyllä hömötiaisia, nykyään vähemmän. Suuria hakkuita aloiteltiin jo 1960-luvulla hevospelissä ja jatkettiin 1970-luvulla traktoripelissä. Syntyi isoja aukkoja. Hömötiaisten alamäki näyttäisi koko maan tilastossa alkaneen kiihtyä 1990-luvulla. Olisiko siinä kohtaa alittunut jokin kynnysarvo varttuneiden metsien alueellisissa määrissä?”