Tietämätön voi luulla hulluksi. Toivottava ulkomaiset vieraat asian ymmärsi, kun sen heille selitit.

Ojan patoamiseen tuli mieleen, että oksien karsimisessa kannattaa jättää pitkät natsat, niillä paketti ankkuroituu kivasti, kun ranka on vastakarvaan virtaussuuntaan. Tai osa latvoista yläjuoksun, osa alajuoksun suuntaan.

Ei vaan lopu tämä lintujen ruokintasaaga.Nyt uhkaillaan Kainuun Sanomissa Suomen ja Euroopan suurimmalla sinisorsakatastrofilla jos kaupunki ei ala millekään talviruokinnassa.

Onkohan tosiaan niin että nämä lintuharrastajat ovat onnistuneet poisopettamaan linnut eteläänmuutosta?

AJ: Tämä miksi luonnontilainen metsä on ”biodiversity hotspot” selittyy osittain sillä että niiden rakenteessa ja toiminnassa on satunnaisuutta paljon enemmän kuin talousmetsissä, joita hoidetaan kasvupaikan ja alueen metsänhoito-ohjeiden mukaan aina suunnilleen samalla sapluunalla.

Satunnaisuutta on paljon enemmän vanhoissa metsissä kuin talousmetsissä.

Tätä voi antaa tapahtua suojelluilla Natura-alueilla ei tietenkään talousmetsissä voi ajatella mitään satunnaiuutta. Tämäkään ei vastaa Vuokon ”Roskaa” väitteisiin mitenkään eli siihen, että vanhat luonnontilaiset metsät ovat monimuotoisuudeltaan lajimäärillä mitattuna köyhiä ekosysteemejä.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010699539.html

Hesarin kirjoituksen viimeiseen Aki Ikosen kommenttiin eivät enää vastaustani julkaisseet monesta yrityksestä huolimatta. Ikään kuin se olisi viimeinen totuus tälle keskustelulle vanhojen metsien surkeista lajimääristä.

Aki Ikonen: ”””Martikaisen tutkimuksessa 232 kovakuoriaislajia on lahopuusta (dead wood) eläviä, ei vanhojen metsien lajeja (old forest). Kovakuoriaisten lajimäärä ei romahda vanhoissa metsissä.”””

Martikaisen tutkimussa löytyi kovakuoriaislajeja 553 metsien kolmessa eri ikäluokassa mature, over mature ja old growth. Niista 232 oli lahopuusta riippuvaisia kovakuoriaislajeja ja niistä taas vanhoissa metsissä (old growth) oli 78% eli 180 lajia ja loput 52 muissa metsissä (matute ja intermediate in overmature). Lajitietokeskus antaa kovakuoriaislajien kokonaismäärälsi 220 vanhoihin metsiin eli elin lähes saman kuin Martikainen. Muissa metsissä oli sitten 553-180= 373 lajia.
Eli lajimäärä vanhoissa metsissä jäi puolee muiden etsien määrästä. Samoin nuo yksilömäärät muissa metsissä 2537 olivat reilusti suuremmat kuin vanhoissa metsissä 1838.
Kovakuoriaiset siis romahtivät kuusikoissa iän myötä, sillä avohakuualoilla, jotka puutuvat tästä tutkimuksesta, Siitosen ym mukaan oli 3-kertaa enemmän kovakuoriaisia näihin vanhoihin metsiin (old growth) verrattuna.

Aki Ikonen: ”””Ihan noin mielenkiinnosta, mikä on ylikypsä metsä? Kypsällä ehkä tarkoitat hakkuukypsää?”””

mature= metsien ikä 101-120 v ja overmature= metsien ikä yli 120v= muut metsät, mutta puuttuu nuoremmat ikäluokat
old growth = luonnontilainen metsä= vanhat metsät

Siitonen ym. sanoo tutkimuksen metsissä kovakuoriaisista, että niitä vanhoissa metsissä oli vain 1/4 osa avohakkuualueiden kovakuoriaisista.

Siitonen ym:”””Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.”””

Vanhat kuusikot kuten muutkin metsät ovat lajimäärillä mitattuna monimuotoisuudeltaan heikkoja nuorempiin ikäluokkiin verrattuna.

”Elinympäristöjen kirjo on kansallispuiston ulkopuolisilla vakiolinjoilla monipuolista, mikä lisäsi linnuston monimuotoisuutta. Kansallispuiston ulkopuolella on ihmisen muokkaamia elinympäristöjä kuten peltoja, niittyjä ja metsätalouden myötä eri-ikäisiä metsiä.”