Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,871 - 8,880 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Kurki

    Helsingissä saa kaataa liito-otava metsän ja metsän kaatamista vastustaneet mieltäosoittajat tuomittiin.

    Maatiloilla ei pihapiiristäkään enää saa kaataa puita karjarakennuksen rakentamiseksi.

    Asuinrakentamisen vuoksi kaupunki kaatoi metsää noin kolmen hehtaarin laajuiselta alueelta. Koska alueella oli myös liito-oravia, kaupunki haki ja sai Uudenmaan ely-keskukselta poikkeusluvan metsän kaatamiseen.

    https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010723220.html

    MT tutustui tuoreimpaan versioon kiistellyn asetuksen soveltamisohjeista. Navettojen tieltä ei edelleenkään saa kaataa puita ja riskiluokitus puuttuu.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/8834edd2-ae32-4ff8-8bc5-cdc0ec645e9e

    Ammatti Raivooja

    Eikös navetat ole yleensä peltojen keskellä? Melko periaatteelliseksi taisteluksi menee kun kansalaisen oikeutta rakentaa navetta metsään kielletään.

    Petkeles

    Tuo on oikeesti pahempi kuin se raakkusaunan rakennuskielto.

    Makarov

    No ei mitään järkeä kieltää muutamia hulluja navetoita. Sen verran suuria investointeja että määrällisesti aika vähän vuosittain edes niitä tehdään. Vaikka en tuulivoimaa vastusta niin on se kieltämättä erikoista että niiden tekoon ei milläänlailla puututa. Sinne kumminkin rakennetaan valtavat tiet ja voimaloille omat alueet. Joku ehkä maalaisjärki saisi olla.

    Kurki

    Luontopaneelin kantelusta Julkisen sanan neuvostolle Seppo Vuokosta tuli vapauttava päätös.

    Kantelun mukaan todellisuudessa vanhat metsät ovat boreaalisen metsäluonnon ”biodiversity hotspots” (monimuotoisuuden keskittymiä). Kantelussa viitataan edellä mainittuun vanhoja metsiä käsittelevään kirjan lukuun sekä suomalaiseen tietokirjaan Puiden asukkaat. Kantelija kaipaa lähdettä, johon Metsälehden kirjoituksen väite perustui. Lisäksi väite esitettiin kantelun mukaan tosiasiana, eikä se erottunut kirjoituksesta kirjoittajan mielipiteenä.

    Ei löytynyt tuolle vanhojen metsien lajimäärä- hotspotille riittävästi lajeja Lajitietokeskuksen lajistosta. Kovakuoriaisiakin vain 1/4 avohakkuualueiden lajeista.

    https://jsn.fi/paatos/9037-a-23/

    A.Jalkanen

    Tämä on jännä havainto jsn:n raportissa: ”Kirjoittajan kantelijalle ilmoittama lähde perustuu kantelijan mukaan Biodiversity Intactness -indeksiin (BII), joka ei kantelijan mukaan vertaile koko lajistoa, vaan perustuu peltopinta-alan muutoksiin liittyviin oletuksiin sekä Suomen osalta vain maakiitäjäisiin. Kantelun mukaan kyseinen indeksi ei siis sovellu lähteeksi väitteelle, jossa puhutaan koko lajistosta.” Kai tässä pitää palata BII:n lähdeaineistoihin, ei se voi noin alkeellinen kuvaus olla että pellot ja maakiitäjäiset. Ja lisää sapiskaa laatijoille Suomen ja Ruotsin erilaisesta kohtelusta BII-indeksissä, ellei sitä ole vielä korjattu.

    Kurki

    Niin ja kysymys on Suomen monimuotoisuus-indeksistä, joka on 96%.

    Eihän Seppo Vuokko tuossa ”Roskaa” arvostelussa viitaa BII-indeksiin.

    Luulisi siinä olevan paljon muutakin arviointia, josta tuo prosentti tulee kuin pellot ja maakiitäjäiset.

    https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-15988-6_7

    Tämä kantelijan puolustus-linkki kyllä ylistää vanhojen metsien monimuotoisuutta hotspoteina vain yleisesti erilasia metsiköitä erilaisilla puulajeilla ensijaiseti Kanadan metsissä eikä sisällä mitään konkretiaa kuten lajimäärien vertailuja vanhojen ja nuorempien metsäikäluokkien välillä ja tämä linkki oli kantajan todiste Seppo Vuokkoa vastaan vanhojen metsien ylivertaisesta lajimäärien monimuotoisuudesta. Linkissä ei ole mitään tieteellistä väitettä, että Vuokon väite Suomen metsien vähälajisuudesta kumoutuisi. Kyllähän Luontopaneelin taso on juuri sitä, mitä Vuokko on lausunut.

    Roskaa.

    Tässä Johtopäätokset tutkimuksesta kohta 5.

    Vanhat boreaaliset metsät ovat monimutkaisia ​​ekosysteemejä, jotka ovat arvokkaita biologiselle monimuotoisuudelle ja ihmisyhteiskunnalle. Näitä ekosysteemejä kuvataan kuitenkin usein edelleen pelkistävällä tavalla, joka ei ota huomioon niiden rikkautta. Vanhat metsät ovat vakavasti uhattuina, ja monia toimenpiteitä tarvitaan kiireesti näiden metsien ja niihin liittyvien elinympäristöjen ja palvelujen suojelemiseksi.Täysin tehokkaan ekosysteemiperustaisen hoidon tulee korostaa vanhojen metsien kokoa, liitettävyyttä, monimuotoisuutta ja toimivuutta. Operatiiviset välineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat kuitenkin puutteellisia, ja niitä on kehitettävä nopeasti. Samoin ihmisen toiminnan näihin ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta on vähennettävä merkittävästi ja pikaisesti, myös alueilla, joilla vanhoja metsiä on edelleen runsaasti. Lukuisat vaihtoehtoiset hoitokäytännöt lyhyille avohakkuille ovat lupaavia ja voivat täyttää tämän tavoitteen. Vanhojen metsien hoidon ja suojelun parantaminen ylittää yksinomaan metsänhoitajien ja ekologien ulottuvuuden, ja siihen liittyy paljon laajempia sosioekonomisia näkökohtia.

     

    Gla

    Ajatuksena on ollut yhteen ojaan padon rakentaminen, jolloin syntyisi hyvin pieni lampi. Kesällä toki kuiva. Ihan tarkkaa syytä ajatukselle en osaa sanoa, mutta monimuotoisuutta kai sillä tavoittelisin. Nyt oli Ylen sivuilla hyvä uutinen puun käytöstä kosteikkorakenteissa:

    https://yle.fi/a/74-20113560

    Vedessä olevan lahopuun eliöstö poikkeaa kuivalla maalla olevasta, joten taidankin padota ojaa laittamalla sinne muutaman rangan. Ehkä ne pysyy paikoillaan kevättulvissakin? Jotain tolppia voisi upottaa ankkuroimaan rankoja.

    Näin pienellä puurakenteella tuskin vettä puhdistetaan.

     

    reservuaari-indeksi

    Äläpäs Gla vähättele hankettasi. Jos siihen patoon ei saa järkevällä vaivalla puuta riittävästi, niin kyllä ne puut auttaa padon pysymisessä. Kannustan kokeilemaan.

    Noin minäkin lähestyisin asiaa, paikkaa tuntematta. Pyystyyn jos saa juntattua tolppia niin vaikka vähäisemmätkin vaakapuut pysynee paremmin. Oleellista on virtausnopeuden väheneminen, puufiltterin hyöty voi olla vähän hankalasti todennettavissa. Muutamasa vuodessa voi jonkin verran päätellä, että toimiiko ja miten. Jos ei sitten kiintoaineksen ammattimaisempia mittauksia  tekisikään.

    Joka tapauksessa esimerkillistä pohdintaa Gla. Jos vielä toiminnaksi muuttuu, niin vielä parempi.

    Lauri

    A.Jalkanen

    Kurjen linkissä on luku kirjasta Boreal Forests in the Face of Climate Change. Advances in Global Change Research 74. (Englanninkielinen, vapaasti luettavissa). Kirjan alussa on heti kuva pohjoisista havumetsistä (kuva 1.1.) ja erilaisista luonnonhäiriöiden dynamiikoista. Kirjan luvussa 17 Timo Kuuluvainen ja Petri Nummi kertovat ennallistamisesta ja siitä millaisia hakkuutapoja eri häiriöt vastaavat (s. 457).

    Voiko metsien hoito ja kasvava puun käyttö yhdistyä parempaan monimuotoisuuteen, pienempiin metsätuhoihin ja metsien parempaan kestokykyyn ilmaston muuttuessa? Varmaan voi jos metsiä käytetään fiksummin kuin tähän saakka, eli ei vain siirretä meidän metsänhoidon systeemiä sellaisenaan muualle vaan kehittyneempänä versiona, jota meidän tulisi soveltaa täällä kotonakin.

    Tämä miksi luonnontilainen metsä on ”biodiversity hotspot” selittyy osittain sillä että niiden rakenteessa ja toiminnassa on satunnaisuutta paljon enemmän kuin talousmetsissä, joita hoidetaan kasvupaikan ja alueen metsänhoito-ohjeiden mukaan aina suunnilleen samalla sapluunalla. Luonnonmetsissäkin on sapluunoita: sen mukaan millainen on kasvupaikka, puulajit ja alue, eri häiriöillä on eri todennäköisyydet toistua (kts. kuva 1.1. pohjoisista havumetsistä raportissa).  Talousmetsässä häiriö eli metsätuho on ei-toivottu ilmiö, joten niitä pyritään estämään, mutta talousmetsässä ne saavat vaikuttaa vapaasti.

    https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-15988-6_7

Esillä 10 vastausta, 8,871 - 8,880 (kaikkiaan 9,372)