PS. En ole tehnyt muita Google-käännöksiä.

Joo näkyy olevan linkissä kirjoitettuna tuo 78%, jota en löytänyt.

Kyllä pitää kysyä tuosta Seppo Vuokon käsityksestä luonnontilaisista vanhoista metsistä. Romahtaako lajimäärä 1/5 osaan nuorempiin ikäluokkiin nähden, jota ainakin lajitietokeskuksen informaatio tukee.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0006320799001755

Boreal forests are generally regarded as species-poor ecosystems compared with tropical forests. Nevertheless, boreal forests harbour roughly 20,000 species in Finland (including all known species of animals, plants and fungi), which is almost half of the total number of species recorded in the country (Anon, 1994).

Lajitietokeskus on listannut  Suomen metsiin 11 373 lajia.

Linkki: https://wwf.fi/elinymparistot/suomen-metsat/

Suomen metsissä elää yli 20 000 lajia: nisäkkäitä, lintuja, hyönteisiä, kasveja ja sieniä.

Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia.Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos metsien kohtelua jatketaan nykyiseen tapaan

Linkissä ensinnäkin suurennellaan Suomen metsien lajien määrää (tarkoittanee Punaisen kirjan kaikkia arvioituja lajeja) ja kauhistellaan (peräti) uhanalaisten lajien määrää, mutta sitten on jätetty huomiotta kokonaan elinvoimaiset lajit, joita onkin n.19 000. Miksiköhän ei ole laskettu näistä luvuista elinvoimaisuusprosenttia, joka on 96% ja joka on jo niin korkea, että sen parantaminen on lähes mahdotonta? Luonnon lait tulevat vastaan.

Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos metsien kohtelua jatketaan nykyiseen tapaan.

Paitsi ei ole kasvanut, vaan pysynyt ennallaan.

Esimerkiksi ennen yleinen hömötiainen on uhanalaistunut 2000-luvulla.

Mutta syy hömötiaisen vähenemiseen on muiden vahvempien tiaisten kilpailu, jotka syrjäyttää luonnon lain mukaan aina heikomman. Tiaisten kokonaismäärä Suomessa nyt on suurempi kuin koskaan historiassa.

Ihailtavaa vaikuttamista ja nämä valheet uppoavat kansaan.

Luulisi että Kajaani jos tässä siitä oli kysymys olisi sorsille liian kylmä paikka talvehtia joten parempi jos niitä ei houkutella siihen. Muutenkin kannattaisi olla aika pidättyväinen ruokkija kun miettii mitä vinoumia siitä voi eläimistölle aiheutua: käpytikan ja etelän tiaisten kantojen nousu jolloin ne syrjäyttää pohjoisia tiaislajeja. Lisäksi tietysti kauriiden talviruokinta joka mahdollistaa niiden kannan vahvistumisen epäluonnollisen pohjoisessa.

Valkoselkätikka on hieman itäinen laji ja pesivä kanta (noin 350 paria) on viime vuosikymmeninä hieman noussut. Muutama vuosi sitten oli itäinen vaellus joka hieman vahvisti kantaa.

Sen sijaan melko samanlaisissa ympäristöissä viihtyvä harmaapäätikka on yleistynyt selvästi viime aikoina. Käpytikka ja palokärkikannat  melko vakaat viime aikoina.

Meillä oli vanha luonnollisesti syntynyt hieskoivikko. Ja ainut oli enään. Kaikki luonnonmukaiset metsäo ovat saaneet väistyä tehometsätalouden tieltä ja kohta jokainen puu on istutettu/ syntynyt istutusmetsään. Siellä hieskoivikossa oli myös kuusialiskasvos. Harmaapäätikka on ollut myös yleinen näky lintujen ruokintapaikalla, tosin harvemmin enää koivikon hakkuun jälkeen. Koivikossa pysty näkemään kun hömötiainen kaivo pesiä lahonneisiin hieskoivuihin. No ehkä ne ei ollut satavuotiaita ihan ku alkavat lahoamaan. Tällänen oli täydellinen hömötiaisten ja harmaapäätikkojen elinympäristö. Toisessa paikkaan tiedän vastaavan elinympäristön, onkohan natura valkoselkätikkametsä missä laidunnetaan lampaita.

Mutta elinympäristöjen häviäminen taatusti muuttaa lajistoa ja hömötiainen tappioksi. Lehtipuu llahotolho ei pysy pitkään pystyssä ja niitä tarvitaan jatkuvalla tuotannolla eikä niitä ole kerrallaan naturametsässäkkään montaa hehtaarilla pystyssä.

Valkosellätikkahan on yleinen laji itänaapurissa missä on koivumetsiä paljon. Suomessahan pelkästään sillä on vaikeaa metsien muuttuessa nuoriksi havumetsiksi.