› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,801 - 8,810 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 880 881 882 … 936 937 938

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 18.9.2024, 08:31

    Tässä taistellaan luonnon evoluutiota vastaan.Onnistuminen riippuu siitä kuinka kauan rahat riittää…

    Makarov 18.9.2024, 08:48

    Kumminkin hienoa että lajeista 90% ei ole mitään hätää. Olemme jälleen onnistuneet Suomalaisessa metsätaloudessa mainiosti ja  voimme olla ylpeitä siitä.  Eihän 100% ole mitään mahdollisuuksia tehtiinpä vaikka ja mitä.

    Makarov 18.9.2024, 08:52

    Tai siis oikeastaan taitaa mennä prosentit yli 95%

    A.Jalkanen 18.9.2024, 09:35

    Ovatko lehdot ja harjut hakkuilta suojassa? En tiedä onko nyt mitään estettä käsitellä niitä talousmetsien osalta juuri niin kuin haluaa. Puustoisilla ojittamattomilla soilla on myös merkitystä ja ne ovat EU:n erityismielenkiinnon kohteena, joten ei soita kannata rajata kokonaan pois. ’Kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla’ on myös erikseen mainittu suojelukohteena.

    Välttämättä uhanalaisten lajien pieni määrä uhanalaislistoissa ei takaa sitä että tilanne olisi hallinnassa. Metsissä voi olla sukupuuttovelkaa joka on hiljalleen realisoitumassa: lajien tila heikkenee edelleen, ellemme tee kehitystä kääntäviä toimia. Erityisessä häviämisriskissä ovat metsien osalta etelässä vaateliaat vanhojen metsien lajit ja lehtojen lajit, joilla on hyvin vähän elinympäristöä jäljellä ja ne ovat toisistaan eristyneissä saarekkeissa. Esimerkiksi kuukkeli, jolta juuri hakattiin metsää eräällä sen eteläisistä viimeisistä esiintymisalueista Savossa?

    Metsien uhanalaisista elää siis 45 % ensisijaisesti lehdoissa, ei kaikista uhanalaisista, kuten virheellisesti väitin. Eli lehtojen ja perinneympäristöjen suojelu ei auta 70 prosenttia lajeista vaan pienempää määrää.

    Kertauksen vuoksi Halmeen ja Nirhamon sitaatti: ”koska tiukasti suojellut metsäalueet vääjäämättä muuttuvat ajan myötä kohti luonnontilaa, jolloin ne sisältävät niin nuorten, vanhojen kuin niiden väliltä olevien metsien piirteitä, kuitenkin niin että vanhojen metsien rakennepiirteet ovat vallitsevia”.

    Eli puute joka meidän tulee korjata metsissämme: niihin tulee lisätä vanhojen metsien rakennepiirteitä. Ne onkin jo aika pitkälle sisällytetty metsäsertifioinnin ohjeisiin.

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vastaus-seppo-vuokolle-kirjoitus-vaaristelee-luontopaneelin-raporttia/#d22ca7cc

    Rane 18.9.2024, 18:04

    Hauska huomata että HCV-ostokieltoalueiden esilläpitäminen on vaikuttanut jopa Yleen.Tässä toimittaja-Hanna on valinnutkin sertifikaattien markkinaosuussodassa näkökulman jossa ei mainitakaan HCV:tä.Annetaan vaikutelma että olisi olemassa jokin muu mekanismi joka saisi Stora-Enson keskeyttämään hakkuut Greenpeacen käskystä kuin FSC:ssä sovittu HCV-ostokielto.

    Greenpeacen toimihenkilöthän ovat jatkuvasti korostaneet ettei HCV tarkoita että puuta ei saisi myydä vaan että vain  nämä kolme iloista rosvoa ja niihin riippuvuussuhteessa olevat firmat ei saa ostaa.Kun nyt toimitaan kuten Greenpeace on mainostanut alkaa tyypillinen kova itkeminen.

    Ranelta iso peukku ko. energiafirmalle.

    Uusi tapaus: energiayhtiö polttaa yli 200-vuotiasta Lapin ikimetsää lämmöksi – Stora Ensokaan ei uskaltanut hakata | Kotimaa | Yle

     

    Rane 18.9.2024, 18:11

    Ps.Lampi-Kaakkurinvaarassa tehtävät hakkuut ovat siis nimenomaan harvennushakkuita.Kuten täälläkin on ennakoitu tämä lahopuun poistaminen on hyvä konsti saada metsät pois HCV-ostokiellosta.Seuraava kauppa alueelta normaalisti vaikka Storan kanssa…

    A.Jalkanen 18.9.2024, 18:59

    Pefc-stardardista lainaus. Kurki esitti että harjut ja lehdot ovat jo hyvässä suojassa metsätaloustoimenpiteiltä. Minä väitin että ei ole estettä käsitellä harjuja ja lehtoja kuten haluaa. Laissa ei olekaan tähän estettä. PEFC-sertissä kuitenkin on rajoituksia lehtojen ja muutamien muiden luontotyyppien käsittelylle. Harjumetsiä ei sertissä mainita.

    ”8.11 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään
    8.11.1 Metsien hoito- ja käyttötoimenpiteet suunnitellaan ja tehdään siten, että seuraavat vaatimukset toteutuvat:

    (Lyhennetty osuus: a. metsälain, b. ls-lain ja c. vesilain kohteita.)

    d) Lisäksi toimenpiteissä säilytetään jäljempänä lueteltujen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden elinympäristöjen biologista monimuotoisuutta luonnehtivat ominaispiirteet. Elinympäristöt ovat tärkeimmiltä ominaispiirteiltään luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa havaittavia ja tunnistettavissa olevia.

    Kohdan d) luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt, niiden tärkeimmät säilytettävät ominaispiirteet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ovat (osittain lyhennetty luettelo):

    1. Supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet

    2. Ojittamattomat korvet

    3. Ojittamattomat lettorämeet ja ruohoiset sararämeet

    4. Lehtipuuvaltaiset lehdot

    Kriteerissä tarkoitettujen, taimikkovaihetta vanhempien lehtojen tärkein säilytettävä ominaispiirre on useasta puulajista koostunut lehtipuuvaltainen puusto. Kasvatushakkuissa toimitaan siten, että lehtipuuvaltaisuus säilyy ja monimuotoisuudelle arvokasta puustoa säästetään.

    5. Puustoltaan vanhat metsät

    6. Luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat

    Mikäli tässä kohdassa 8.11.1 tarkoitettujen arvokkaiden elinympäristöjen pinta-alaosuus on yli viisi prosenttia metsänomistajan omistaman ja sertifioinnin piiriin kuuluvan metsä- ja kitumaan pinta-alasta, voidaan kohdassa d) lueteltuja kohteita kohdan 5 puustoltaan vanhoja metsiä lukuun ottamatta jättää vähimmäispinta-alaosuuden ylimenevältä osalta edellä esitettyjen toimenpiderajoitusten ulkopuolelle.”

    Raakkua koskeva osio:

    8.12 Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan

    Summa summarum. Vanha metsä on siis suojeltava pinta-alasta riippumatta ilman korvausta. Vanha metsä on vanhaa, lahopuustoista, erirakenteista ja siitä puuttuvat pääosin hakkuiden jäljet kuten kannot. Mielestäni nämä yli 160- (etelässä) tai yli 200-vuotiaat (pohjoisessa) metsät pitäisi kyllä kaikki lunastaa valtiolle!

     

     

    Kurki 18.9.2024, 20:13

    AJ on oikeassa harjujen suhteen. Ovat talousmetsiä 1,5 milj. ha 4,5% metsien pinta.alasta, mutta harjujen uhanalaisista lajeista suurin osa on niiden paahderinteissä ja nämä lajit on verrattavissa perinneympäristöihin, sillä niiden uhka on umpeenkasvaminen. Punainen kirja sanoo harjujen uhanalaisia lajeja olevan  9%  ja niiden paahderinteiden lajien määrän olevan 7% eli 80% harjumetsien lajiesta on on paahderinnelajeja eli 60 lajia. Lisäksi korjaan tuota soiden uhanalaisten määrää 120 lajia suometsien rämeiden 14 lajia ja korpien 16 lajia osalta, jotka myös ovat talousmetsiä. Eli soilla 90 lajia ovat metsien hakkuiden ulkopuolella

    Lehdot kyllä katsoisin olevan talousmetsien ulkopuolella, sillä niille on uhanalaisten lajien vuoksi omat hoito-ohjeet. Miten tämä eroaa suojelusta, kun suojeltuja lehtojakin pitää hoitaa hakkuilla?

    Kurki 18.9.2024, 20:41

    AJ: Metsissä voi olla sukupuuttovelkaa joka on hiljalleen realisoitumassa: lajien tila heikkenee edelleen, ellemme tee kehitystä kääntäviä toimia. Erityisessä häviämisriskissä ovat metsien osalta etelässä vaateliaat vanhojen metsien lajit ja lehtojen lajit, joilla on hyvin vähän elinympäristöä jäljellä ja ne ovat toisistaan eristyneissä saarekkeissa.

    Metsälajien uhanalaisuus on pysynyt samana jo 30 vuotta.

    Jos uhanalaisuutta mitataan uhanalaisten lajien osuudella tutkituista lajeista, uhanalaistilanne on heikentynyt: vuonna 2010 valmistuneessa arviossa osuus oli 10,5 prosenttia, nyt 11,9. Tällä mittarilla heikennys ei kuitenkaan koske metsälajeja. Niiden uhanalaisosuus on yhdeksän prosenttia, mikä on sama kuin edellisessä arviossa.

    Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/uhanalaisten-osuus-tutkituista-metsalajeista-on-pysynyt-ennallaan-luonnonhoidosta-ovat-hyotyneet-kymmenet-lajit/#a3ff000e

    Täältä voi katsoa vanhojen lehtojen uhanalaisia lajeja miten arvokkaita ne ovat. Napauttaa vain listassa esiintyvää lajia ja saa lajitietokeskuksen arvion. Tyypillinen laji on pieni popu ja suuret kannan vaihtelut.  Kun napauttaa ”esiintyminen” ja katsoo havaintoja, laji saattaa olla välillä kadoksissa vuosia.

    https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true&anyHabitat=MKV.habitatMl%5BMKV.habitatSpecificTypeV%5D&redListStatusFilters=MX.iucnVU&redListStatusFilters=MX.iucnEN&redListStatusFilters=MX.iucnCR

    A.Jalkanen 19.9.2024, 06:11

    Sitä voi pysähtyä hetkeksi miettimään lajien uhanalaisuuden syitä. Miksi tämän lajin populaatio on niin pieni ja häilyvä, onko syynä ihminen vai luonto? Jos se on kovin monen lajin kohdalla ihminen, pitäisikö asialle tehdä jotain?

Esillä 10 vastausta, 8,801 - 8,810 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 880 881 882 … 936 937 938