› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,791 - 8,800 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 879 880 881 … 936 937 938

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 17.9.2024, 10:40

    Suomen luonnonsuojeluliitto:

    ”Suomen noin 1 500 uhanalaisen eliölajin tärkein yksittäinen uhanalaisuuden syy täällä Etelä-Suomessa on perinne- ja kulttuurimaisemien, etenkin niittyjen kasvaminen umpeen. Kun peltomaiden muutokset uhkaavat noin kahta prosenttia uhanalaisista eliölajeista, uhkaa niittyjen sulkeutuminen peräti noin neljäsosaa uhanalaisista lajeista. Uhanalaisista lajeista Suomessa noin neljännes on ketojen ja niittyjen lajeja, kuten ketokaunokki ja ketosilmäruoho.”

    https://www.sll.fi/…/lajiensuojelu/haapa/niityt-ja-kedot/

    Siis. Jos suojelutoimet keskitettäisiin etelässä lehtometsiin ja perinneympäristöihin, se olisi hyvin kustannustehokasta. Jos prosentteja lasketaan yhteen niin lehdoissa autettaisiin 45 prosenttia ja perinnemaisemissa 25 prosenttia eli yhteensä 70 prosenttia. Lisäksi tietenkin parhaat havumetsien arvometsäkohteet mukaan niin saataisiin 100 prosentin kattavuus. Eikä tullut yhtä kalliiksi kuin puustoisimpien havumetsien tiukka suojelu.

    Kurki 17.9.2024, 18:18

    Punaisen kirjan mukaan Perinneympäristöjen uhanalaisia lajeja (taulukko 17) on 652 ja punaisen listan lajeja 1295, jossa muka sitten hävinneet (RE), silmällä pidettävät (NT) ja arviointiin soveltumattomat (DD). Ilmeisesti AJ:n linkissä nämäkin RE,NT ja DD luokat ovat mukana.

    Perinneympäristöjä on hoidossa 30 000 ha, joissa siis nuo lajit ovat Suomen luonnon armoilla eli  häviäisivät, jos pinta-alat annetaan kasvaa umpeen.

    Nämä lajit ovat Suomen luonnossa tarpeettomia ja saavat hävitä.

    risuparta 17.9.2024, 19:02

    On se helppoa: apulanta ja räkäpetäjä porukan luonnonsuojelu! Valitaan mieli piteeseen sopiva taulukko ja tiedosto, ja julistetaan kuinka hyvin asiat ovat. Tästä rätingistä sen näkee.

    Juuri niinkuin Tuntemattoman Hietanen totesi oltuaan toista vuorokautta syömättä. Ei sun voi olla nälkä!

    mehtäukko 17.9.2024, 20:35

    Sepä se. Jotkut osaa käyttää jopa taulukoita hyödykseen, joku  ymmärtää siitäkin vähemmän kuin sika tuulimyllystä.

    risuparta 17.9.2024, 21:49

    Nimen omaan hyödykseen. Metsä luonnon suojeluun sillä ei ole vaikutusta.

    Kurki 18.9.2024, 06:38

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Suomessa on Punaisen kirjan 2019 mukaan 2667 uhanalaista lajia, josta Punaisen kirjan 2019 mukaan  metsissä on vain 833 lajia ja loput 1834 lajia ovat muissa elinympäristöissä, joilla ei ole metsien hakkuiden kanssa mitään tekemistä, seuraavasti:

    Perinneympäristöissä 650, paloalueilla 25, soilla 120, vesissä 156, rannoilla 283, kallioilla 298 ja tunturipaljakoilla 309

    Lisäksi elinympäristö metsät jakautuvat uhanalaisten lajien osalta seuraavasti:

    Kangasmetsät 356, lehdot 377 ja harjumetsät 75,

    joista lehtojen ja harjumetsien pinta-ala on  n. 2% metsien pinta-alasta ja ovat erilaisten hakkuurajoitteiden ja suojelutoimien alaisia eli käytännössä metsien hakkuiden ulkopuolella.

    Sitten jää jäljelle vain rippeet uhanalaisia kangasmetsille, joihin vanhatkin metsät kuuluvat eli n. 360 lajia, jotka ovat joko pienen populaation tai toisenlaisen ilmaston lajeja ja jotka ovat etupäässä lahopuulajeja ja joita on lähes mahdoton millään suojelulla saada runsastumaan.

    Lisäksi lahopuulajien elinvoimaisuus Suomessa on 96% luokkaa näilla nykyisillä lahopuumäärillä alle 5 m3/ha, sillä 4000..5000 lahopuuriippuvaisesta lajista vain 190 lajia on ensisijaisesti uhanalaisia.

    Gla 18.9.2024, 07:55

    Tänä vuonna kaupungilla on tavoitteena metsästää 50 metsäkaurista. Niiden laiduntaminen uhkaa Ruissalon monimuotoisen luonnon uusiutumista.

    Erikoista, että muualla ei metsästyksestä uutisoida tavalla, jossa monimuotoisuus korostuu.

    Alueella metsästetään hirvieläinten lisäksi supikoiraa, minkkiä, kettua sekä näätää. Eläinten pyynnille luonnonsuojelualueilla on voimassa ely-keskuksen poikkeuslupa.

    Mikä mahtaa olla poikkeusluvan peruste ketun ja näädän pyynille?

    https://yle.fi/a/74-20111855

    Rane 18.9.2024, 08:11

    ”Erikoista, että muualla ei metsästyksestä uutisoida tavalla, jossa monimuotoisuus korostuu.”

    Erikoista on pikemminkin se ettei yksikään viherhörhö ole valittanut poikkeusluvasta?

    Risuparta kehiin ja äkkiä!

    A.Jalkanen 18.9.2024, 08:17

    Hyvä kysymys Gla. Merellisen Ruissalon kohdalla poikkeusperuste ketun ja näädän osalta saattaisi olla pesimälinnuston suojelu? Toisaalta silloin saattavat kukoistaa myös jyrsijät ja varislinnut.

    Gla 18.9.2024, 08:22

    Tulee väkisinkin mieleen, että luonto on alistettu suojelijoiden kuvaksi. Luonnolta ei ole mielipidettä kysytty.

     

Esillä 10 vastausta, 8,791 - 8,800 (kaikkiaan 9,372)
1 2 3 … 879 880 881 … 936 937 938