Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,761 - 8,770 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • R.Ranta

    Samoin Anton. Piisamia pyydettiin keväisin ahkerasti kloppina ja niitä oli  runsaasti.  Ei todellakaan enää.

    Varikset ja harakat oli lujilla. Isolta alueelta etsittiin kaikki pesät ja niissä haudotettiin kananpoikia. Luonto oli lähellä ja elettiin sen mukana.

    A.Jalkanen

    Mikko arvelee että vanhojen metsien suojelun kriteerit kannattaisi pitää yksityismaiden todennäköisen markkinariskin vuoksi mieluummin tiukkoina kuin laajoina. Kirjoituksen mukaan valtion metsistä ei etelässä väljien kriteerien mukaisia metsiä kovin paljon löydy ja kriteerit tulevat yksityismailla automaattisesti puukaupan esteeksi.

    Jos metsiä joutuu puumarkkinoiden ulkopuolelle, niiden suojeluun on korvauksiin halukkaille löydyttävä rahoitus. Nämä alueet ovat kyllä aika pitkälti säilyneet metsäomistajien itse päättämässä hiljaisessa suojelussa ilman korvauksiakin.

    https://savonmaa.fi/articles/article/vapaaehtoisuus-ja-tiukat-rajat-ovat-monimuotoisuusteko

    Ollikaisen ja Kankaan laskelmassa on mukana vain löysemmin kriteerein löytyneet yhteensä 100000 hehtaaria valtion maita. Nämä olisi suojeltavissa eduskunnan päätöksin, ja muuta rahoitusta ei tarvittaisi kuin tuloutuksen alentaminen valtion budjettiin.

    Ollikainen ja Kangas. ”Ehdotetuilla tiukoilla kriteereillä ei liioin edistetä Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelua, sillä kriteereillä Etelä-Suomesta ei juuri löydy suojeltavaa. … Tässä tarkastelussa otetaan lähtökohdaksi Aallon ym. (2023) valtion maiden maastoinventointeihin perustuva arvio 100 000 hehtaarista.”

    Rukopiikki

    Piisamia näkee enää harvakseltaan. Viime keväänä näin vain yhden. Minkkikin on vähentynyt. Saukon runsastuminen vähentäny minkkejä.

    Piisamikanta romahti niin äkkiä että olen järkeillyt mahdolliseksi syyksi tautia. Kanta romahti 90 luvun alussa hyvin nopeasti. Yhtenä keväänä piisameita oli vielä paljon ja parin vuoden päästä ne tuntui täysin kadonneen. Yhtenä loppukesänä näin eri paikoissa pari kuollutta piisamia. Lähellä ei katiskoita ja paikka oli sellainen, jonne kukaan ei kuollutta piisamia töikseen veisi. Olisi kannattanut laittaa tutkimukseen.

    A.Jalkanen

    Metsähakkuut voivat siis sekä heikentää että parantaa lajien elinympäristöä. Metsien talouskäytöstä johtuvat metsäelinympäristöjen muutokset ovat 28 prosentille uhanalaisista lajeista ensisijainen uhanalaisuuden syy.

    Lähes yhtä merkittävä syy, 24 prosenttia, on avoimien alueiden sulkeutuminen eli metsän umpeenkasvaminen. Tällaisesta kärsivät esimerkiksi hajuheinä ja lehtotikankontti.

    https://yle.fi/a/74-20109272

    Kurki

    Tuota minä ihmettelin, että on menty puolustamaan hakkuita monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Koskee erityisesti etelän lehtoja, joissa iän myötä kuusen varjostus vähentää lehtolajeja ja aukoilla kovakuoriaisiakin on 4 kertainen määrä vanhoihin metsiin nähden.

    Kunhan vielä saadaan kirjoitksiin mukaan tuo vanhojen metsien surkea lajimäärä verrattuna muihin metsiin, niin alkaa realismi voittaa.

    Metsälajien uhanalaisuus on Punaisen kirjan mukaan pysynyt 30 vuotta ennallaan 9%:ssa, huolimatta siitä, että vanhojen metsiä Etelä-Suomessa katsotaan olevan liian vähän.

    Lainaus:”Nämä alueet ovat kyllä aika pitkälti säilyneet metsäomistajien itse päättämässä hiljaisessa suojelussa ilman korvauksiakin.”

    Tämä tapa suojella riittää ja on riittänyt ihan hyvin. Ei tarvita mitään lisä suojelua, sillä metsänomistajilla on aina muutenkin riittävästi vanhempaa päätehakkuuseen kypsyvää metsää, joka ajaa saman asian.

    A.Jalkanen

    Tapio on julkaissut kirjan ”Metsien monimuotoisuus”. Webinaari ”Sekametsien perustaminen ja kasvatus” tallenne nähtävillä tapahtuman verkkosivulla. Tapio on tehnyt myös mielenkiintoisia ”Metsäntuntijat”-podcasteja joita voi kuunnella.

    Ropsin

    On se kokemus ja jonkinlainen ammattitaito niin vähäisellä tasolla että tarvitaan oikein kirjoja johonkin sekametsän kasvattamiseen eihän sitä tarvitse perustaa sitä sekametsää Sehän tulee aivan itsestään jos vain osaa raivaussahaa

    Ammatti Raivooja

    Vasta julkaistiin väitöskirja, missä esiteltiin, että kuuselle riittää 2 vuotta raivattuna etumatkaa pituuskasvussa siemensyntyistä koivua vastaan, että koivun ei kasva yli kuusen. Onko vastaväittelijinä ollut tarpeeksi ”kova luu?”

    Ropsin

    Kaksi vuotta etumatkaa hehee hyvää hassuttelua väitöskirjoittelulla.
    Pellolla on istuttamiani koivuja ja kuusia samana vuonna istutettu 2018 4ha. Koivut ovat 6 metrisiä ja kuuset 1,7 metrisiä

    MaalaisSeppo

    Istutuskoivujen ja siemensyntyisten koivujen kasvunopeudella on sentään melkoinen ero. Kokemukseni mukaan  ainakin peltoon istutettu kuusi jää vain hieman jälkeen vastaava ikäisestä siemensyntyisestä koivusta.

Esillä 10 vastausta, 8,761 - 8,770 (kaikkiaan 9,372)