› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,691 - 8,700 (kaikkiaan 9,374)
1 2 3 … 869 870 871 … 936 937 938

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 6.8.2024, 07:43

    Metsänomistajat innostuisivat aivan varmasti entistä enemmän panostamaan talousmetsiensä  luonnonhoitoon, jos edes joskus tunnustettaisiin ja jopa arvostettaisiin jo tähän asti tehdyt toimet ja panostukset. Edelleen tuntuu vain olevan vallalla musta-valkoinen käsitys, että talousmetsä=paha, ja suojelumetsä=hyvä.

    Kurki 6.8.2024, 09:04

    file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-61.pdf

    Tässä metsälajien lukumäärät Punaisen kirjan 2019 taulukon 5 /sivu 43 mukaan, jossa ihmetyttää ylistettyjen vanhojen metsien ensisijaiset arvioidut lajimäärät, jotka ovat esim. kangasmetsien lajimäärästä n. 1/4.

    https://laji.fi/taxon/list?onlyFinnish=true&typesOfOccurrenceFilters=MX.typeOfOccurrenceStablePopulation&typesOfOccurrenceFilters=MX.typeOfOccurrenceOccurs&typesOfOccurrenceFilters=MX.typeOfOccurrenceCommon&typesOfOccurrenceFilters=MX.typeOfOccurrenceRare&taxonRanks=MX.species&redListStatusFilters=MX.iucnLC&redListStatusFilters=MX.iucnNT&anyHabitat=MKV.habitatMk

    Tästä lajitietokeskuksen linkistä pitäisi löytyä lajimäärät eri elinympristöissä, jossa olen yrittänyt hakea kangasmetsien lajien lukumäärää.

    Ymmärtäisin kangasmetsät kivennäismaametsiksi ja nuo muut kangasmetsät sitten turvepohjaisten maiden metsiksi.

    A.Jalkanen 6.8.2024, 09:28

    En ole varmistanut tietoa enkä tiedä mistä se pitäisi varmistaa, lajitietokeskus on ainakin paikka josta voi yrittää, siis lajien kokonaismäärästä. Toinen lähde ovat tutkimukset ja kirjallisuus.

    Kokonaismäärä on vähän huono mittari kun eri eliöryhmistä tieto on eri tasoista. Putkilokasvit, linnut ja nisäkkäät voidaan inventoida helposti, toisin kuin vaikka sienet ja hyönteiset.

    Joka tapauksessa uhanalaisten lajien määrä ja osuus kaikista lajeista on kai yleensä korkeampi tietyissä harvinaistuneissa luontotyypeissä kuten runsaslahopuustoinen lehto, tai vanhat kangasmetsien ja soiden luontotyypit. Tätä voisi käyttää mittarina ekosysteemin tilasta.

    Lajimääristä voisi yrittää etsiä tietoa lajiryhmäkohtaisesti, esimerkiksi kasvit tai linnut.

    Kurki 6.8.2024, 09:50

    Tätä voisi käyttää mittarina ekosysteemin tilasta.

    Entä näissä luontotyyppi vanhoissa metsissä esim koppakuoriaiset häviävät 1/4 osaan tai ensisijainen lajimäärä muutenkin laskee 1/4-osaan iän myötä. Sehän on lajikatoa vailla vertaa. Millä perusteilla tällaista kohdetta voi pitää arvokkaana luontokohteena? Vanhat metsiä vielä pidetään juuri lahopuun osalta arvokkaina mutta, kun lahopuuriippuvaista (esim koppakuiriaiset) lajeista muutenkin 95% on elinvoimaisia, niin eikö paremminkin oikea määritelmä vanhoista metsistä ole, että ovat vähälajisia merkitsettömiä luontokohteita.

     

    A.Jalkanen 6.8.2024, 10:57

    Hesarin puolella lukija Aki Ikonen lausuu, että uhanalaistilastosta ei voi päätellä kokonaislajimäärää: ”Punaisen kirjan sivun 43 taulukko 5 on ensisijaisesti metsissä elävien Punaisen listan lajien määrä luokittain ja elinympäristöittäin. … Punainen kirja on arvio uhanalaisista lajeista, ei arvio elinympäristön kokonaislajimäärästä tai luonnon moninaisuudesta.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010534744.html

    Jos nyt vaikka ajatuskokeiluna uskotaan Seppo Vuokon ja sinun Kurki väite että vanha metsä on vähemmän monimuotoinen kuin nuori metsä. Mikä toimintaohje tästä oletuksesta seuraa? Ehdotatteko että a. vanhojen metsien vähyys ei haittaa tai b. loputkin vanhat metsät tulee nuorentaa, jotta saadaan lisää monimuotoisuutta lajien määrällä mitattuna?

    Miten silloin käy vanhoihin metsiin erikoistuneelle lajistolle? Väheneekö kokonaismonimuotoisuus vai lisääntyykö? Olisiko sitten kuitenkin kokonaismonimuotoisuus suurin silloin, kun metsissä on olemassa eri ikäluokkia ja on lisäksi eri hakkuutapoja monipuolisesti käytössä?

     

    A.Jalkanen 6.8.2024, 13:44

    Edit 7.8.24. Kursivointi minun. Sivu 12 linkissä mainitussa raportissa.

    Luonnonhoidon ekologisista vaikutuksista on viime vuosina julkaistu useampia katsauksia. Näistä Keto-Tokoi (2018), Gustafsson ym. (2020) sekä Koivula ja Vanha-Majamaa (2020, 2021) tarkastelevat metsänhoitoa pohjoismaisesta näkökulmasta. Näiden katsausten luonnonhoitoa koskevat keskeiset tulokset erityisesti uhanalaisen ja vaateliaan lajiston kannalta voidaan tiivistää seuraavasti.

    (1) Monen lajiryhmän yleinen vaste hakkuuseen on lyhytaikainen lajimäärän nousu, mikä johtuu hakkuutähteistä vapautuneista ravinteista, vapautuneesta kasvutilasta, valoisuuden lisääntymisestä ja lahopuusta hakkuutähteiden ja kantojen muodossa. Tähän joukkoon kuuluu myös eräitä häiriöihin sopeutuneita, erityisesti lahopuulla eläviä, uhanalaisia lajeja.
    (2) Varjostusta vaativa lajisto kärsii hakkuista, mutta pienialainenkin puuston säästäminen auttaa niiden säilymistä. (3) Jos poiminta- tai pienaukkohakkuussa säästetään puuston tilavuudesta 50–70 %, paikalla ennen hakkuita elänyt lajisto säilyy lähes muuttumattomana; herkimmät epifyyttijäkälät ja maksasammalet voivat kuitenkin hävitä paikalta. (4) Hakkuiden aiheuttamat lajiston muutokset näkyvät vähintään joitakin vuosikymmeniä, mutta useissa lajiryhmissä,
    kuten esimerkiksi käävillä, jopa sata vuotta. (5) Kulotus voi hieman vähentää olemassa olevan lahopuun määrää, mutta se toisaalta lisää sitä säästöpuuston kuolleisuuden kautta. (6) Luonnonhoidollinen säästöpuustoisten alojen kulottaminen parantaa esimerkiksi kovakuoriaisten, luteiden ja kääväkkäiden elinolosuhteita. Positiiviset vaikutukset ovat erityisen selviä taantuneen ja uhanalaistuneen lajiston kohdalla, usein jo välittömästi palon jälkeen (esim. palonvaatijalajisto) tai jo muutamien vuosien kuluttua poltosta (esim. uhanalaistunut kääväkäslajisto).
    (7) Lahopuun säästäminen kaikissa metsänhoidon vaiheissa hyödyttää uhanalaista lajistoa eikä nosta metsätuhoriskiä lukuun ottamatta juurikäävän pahasti vaivaamia kohteita. (8) Tekopökkelöt hyödyttävät uhanalaista kovakuoriaislajistoa. (9) Metsikön sisäisen ympäristövaihtelun (esimerkiksi kosteat korpipainanteet) säilyttäminen hakkuissa on metsälajiston säilymiselle tärkeää.

    http://www.luke.fi/fi/uutiset/talousmetsien-luonnonhoidon-ekologiset-vaikutukset-koottiin-yhteen

    isaskar keturi 6.8.2024, 16:00

    Hesari tekee tutkimuksellaan ja sen tulkinnoilla pääkirjoituksessa 6.8. erikoisia päätelmiä luonnonsuojeluhalukkuudesta luokittelemalla aineistoa täysin irrelevanteilla muuttujalla: oikeisto-vasemmisto. Samaan syssyyn koplaa yhteen maaseudulla asuvat iäkkäät miehet ja persut luonnonsuojeluhalukkuutta kartoittavalla kyselyllä??? Pääkirjoituksessa kuitenkin todetaan, että ”Selitys voi olla mutkikkaampi” Paskan marjat – selitys on yksinkertainen: sen voi kieltää, mikä ei minua koske eli metsien käytön voi kieltää, jollei itsellä ole metsää.

    Todella typerää maalata maaseudulla asuvista suojelukielteistä kuvaa, koska tosiasiallinen suojelupotentiaali asuu siellä maaseudulla ja iäkkäissä ihmisissä, koska a) rahatarve pienenee b) on aikaa ajatella muutakin kuin eteenpäin pyrkimistä c) halu jättää jotain pysyvää, kun aika jättää d) metsissä ikänsä viihtynyt aivan oikeasti arvostaa metsää ja omaa jonkinlaisen luontosuhteen, vaikka kaupunkivihreät yrittävät sitä mitätöidäkin puheillaan.

    Husq165R 6.8.2024, 16:14

    Ik:lla napsahti kirves kiveen. Hs:n päätelmä on aivan oikeaan osunut, katso vaikka tämän palstan suojelukielteisimmät. Löytyvät noilta akseleilta ihan tasan tarkkaan (ikä, peräkylältä, persukepu…). Ja siihen kouluttamattomuus, herraviha ja salaliitot päälle. Mausteeksi.

    mehtäukko 6.8.2024, 16:43

    ”Suojelukielteisimmät”??  Trollipuuroa pukkaa. Elokapinalaisilla ja huksvarmalla kun ei ole mitä suojella, se on maksajan paikka että yhteisvastuu toteutuu.

    isaskar keturi 6.8.2024, 16:50

    Perusasiassa ei kyllä napsahtanut kiveen. Kyselyssä olisi pitänyt taustakysymyksenä kysyä myös ”Omistatko itse metsää?” ”Oletko valmis suojelemaan omaa metsää”

    Sama kaava on keskusteluissa mökkeilystä – pitäisi kieltää tai ainakin raskaasti verottaa, jollei ole omaa mökkiä; moottorikelkkailusta – pitäisi kieltää, jollei harrasta jne. Samaan aikaan parturoidaan trimmerillä omat pihat niin ettei voikukan piippaakaan näy missään.

    Eli kysymys onkin taas siitä: johtuuko holtiton ajo siitä, että omistaa bemarin vai ostavatko holtittomat ajajat bemarin? Eli oletko oikealla siksi, että sinulla on omistusta, vai hankitko omistusta siksi, että ole oikealla?

Esillä 10 vastausta, 8,691 - 8,700 (kaikkiaan 9,374)
1 2 3 … 869 870 871 … 936 937 938