› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,671 - 8,680 (kaikkiaan 9,378)
1 2 3 … 867 868 869 … 936 937 938

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 23.7.2024, 18:34

    ”Rane, kansallispuistot eivät ole vanhaa rehevää metsää kuin pieneltä osin. Monessa niistä on esimerkiksi suota ja kalliota, joissa ei koskaan ole suuria määriä puuta eikä siten lahoakaan puuta.”

    Anneli,näetkö minkäänlaista ristiriitaa esim.Hanskin ja Kotiahon talousmetsien lahopuuvaatimusten ja sen voivottelun välillä joka syntyi kun ”vanhoille metsille” vaadittiin suurinpiirtein samanlaisia lahopuumääräkriteereitä?

    Ammatti Raivooja 23.7.2024, 18:36

    No siinä onkin Fiskarsissa hyvät edellytykset jatkuvalle kasvatukselle omkun on tyvilahoa ja sananjalka peltoa. ”Reitin varrella on muun muassa historiallinen Risslan pato sekä jalopuuistutuksia.” Jotenkin ihmiset on ihan vieraantuneita luonnosta kun valitetaan, että jalopuita on kaadettu mutta jos Suomessa haluaa jalopuista minkäänkokoisia niin on välttämätöntä istuttaa ne aukkoon.

    A.Jalkanen 23.7.2024, 19:07

    Anneli,näetkö minkäänlaista ristiriitaa

    Luulisin että näen saman kuin Rane. Joku järki näissä hommissa tulee olla. Talousalueilla pitää olla eri vaatimukset kuin suojelualueilla. Jos keskimäärin on vaikka 10 talousmetsissä tavoite, se tarkoittaa että keskittämällä saadaan luotua sinne tänne hyviä määriä eli muutama kymmenen kuutiota joksikin aikaa.

    Ennallistamalla (luomalla keinotekoinen häiriö) saadaan kyllä luotua runsaspuustoisille alueille äkkiä isot määrät lahopuuta, joten suojelualueeksi lunastettavaksi kelpaisi vähemmänkin lahopuustoinen. Laaditaanko kriteerit sitten huipputiukoiksi MTK:n vaatimuksesta yksityisten suojaksi, vai ehkä sittenkin valtion rahan säästämiseksi? Metsähallituksen metsät ovat yhteisiä, joten ainakin siellä voitaisiin suojella kunnianhimoisesti – hyödyt ja haitat koituisivat kaikille tasapuolisesti.

    Rane 23.7.2024, 19:22

    Nämä Fiskarssin hakkuut eivät ole mikään tuore tapaus.Hommassa haisee (pahalle) laajempi suunnitelma ja pyrkimys rajoittaa metsänomistajien päätäntävaltaa.Kuten tutkija todistaa…

    Ympäristötutkija Ruslan Gunko: Fiskarsin metsäkonflikti on tärkeä – eikä häviä itsestään – Länsi-Uusimaa – svenska.yle.fi

    Rane 23.7.2024, 19:31

    On myös huomattava että Fiskars on FSC-sertifioinut metsänsä.Niitä siis hoidetaan kuten Greenpeace,WWF,Luonnonsuojeluliitto,Luontoliitto,Birdlife,yms,yms, ovat oman sertifiointijärjestelmänsä metsänhoidon kriteerejä säätäessään pitäneet luonnon kannalta hyvinä.

    Miksi Fiskarsin tai jonkun muun metsänomistajan pitäisi olla puhdasoppisempia kuin luontojärjestöjen?

    Kurki 23.7.2024, 20:16

    Nopeastihan tuohon taimikko tulee, kun istuttaa ja kyllä kaikkien pitäisi hyväksyä se, että taimikon kautta se metsä syntyy ja hyvin kasvava, hoidettu ja kehittyvä taimikko on kaunis. Taimikon nopeampaa kehitystä voisi edistää istuttamalla suurempia taimia. Koivuhan kasvaisi nopeimmin, mutta männyn ja kuusen 3..4 vuotiaat taimet kasvaisivat 0,5 m jo ensimmäisenä istutuskesänä ja  kyllä nopeasti peittäisi paljaan hakkuualueen. Tosin hyvin keskeisellä paikalla kuten taajamissa ja niiden lähellä voi harjoittaa sitten jk- kasvatusta, jossa myös taimia istutetaan.

    Visakallo 23.7.2024, 20:17

    Minkähän verran luontojärjestöillä itsellään on omistuksessaan metsiä, ja millä tavalla niitä mahdetaan hoitaa?

    A.Jalkanen 29.7.2024, 10:19

    Laitan tähän Metsähallituksen ohjeen lehtojen käsittelystä. Estetään esimerkiksi kuusien syntyä, jos kyseessä on etelän jalopuu- ja lehtipuuvaltainen vaateliaiden lajien lehtotyyppi. Pohjois-Suomen lehtotyypeistä kuusta ei välttämättä poisteta yhtä innokkaasti.

    Lainaus: ”luonnonhoitotoimet ovat turvanneet ja parantaneet lehdon suojeluarvoja, tehostaneet alueen pienehköstä suojelupinta-alasta saatavaa suojeluhyötyä ja (Etelä-Suomen mittakaavassa) oikaisseet osaltaan kotimaisten uhanalaisten lehtolajien syöksykierrettä”.

    Etelässä jalopuut poikkeavat muusta lehtipuulajistostamme, kun ne uudistuvat myös varjoisempiin olosuhteisiin eli soveltuvat siten paremmin jatkuvaan kasvatukseen. Tämä voi olla valttikortti tulevassa ilmastossa etelän rehevien metsien kohdalla: vaikka jalopuut kasvavat hitaammin, ne eivät kärsi kaarnakuoriaisten tai tyvilahosta yhtä paljon kuin kuusi.

    https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/ennallistaminen/luonnonhoito/

    Ammatti Raivooja 29.7.2024, 13:35

    Soveltuvat luontoarvoja painottavaan jatkuvaan kasvatukseen, mitään rahaanhan niistä ei saa koskaan muuta kuin energiana.

    A.Jalkanen 3.8.2024, 19:41

    Hyvä yhteenveto Metsähallituksen lajistokartoituksesta. Monia uhanalaisia löytyi tavallisista talousmetsistäkin, mutta enemmän luontokohteilla, ja sitä enemmän mitä vanhempaa oli valtapuusto.

    https://forest.fi/fi/artikkeli/selvitys-tavallisten-talousmetsien-lajiston-rikkaus-yllatti-tutkijat-katso-jattilista-kaikista-havaituista-lajeista/

Esillä 10 vastausta, 8,671 - 8,680 (kaikkiaan 9,378)
1 2 3 … 867 868 869 … 936 937 938