› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,641 - 8,650 (kaikkiaan 8,791)
1 2 3 … 864 865 866 … 878 879 880

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 22.7.2024, 14:31

    ”Luonnontilaisessa metsässä on lahopuuta 60-120m3 hehtaarilla.”

    Voisi myös kysyä kuinka monella kansallispuisto/luonnonsuojelu,yms alueella on KESKIMÄÄRIN  yli 60 m3 lahopuuta/ha?

    A.Jalkanen 22.7.2024, 14:44

    Meidän metsissä on nyt pysty- ja maalahopuuta keskimäärin 5-6 m3/ha, mutta se kannattaa keskittää eikä ripotella tasaisesti kaikkialle.

    ”Sukupuuttovelan lyhentäminen ilman sukupuuttoja edellyttää, että metsien tila kohenee yli uhanalaisten lajien esiintymisen kynnysarvon. Lahopuulajien osalta tämä merkitsee sitä, että lahopuun määrä metsikkötasolla tulee olla suuruusluokkaa 50 kuutiometriä per hehtaari (tai vähän alhaisempi, 20–30 kuutiometriä per hehtaari, jos tämä olisi keskimääräinen määrä laajoilla alueilla).

    Tähän tavoitteeseen ei päästä kaikissa talousmetsissä, mistä syystä lahopuun lisäys on syytä keskittää osalle metsämaata. Muissakin talousmetsissä on syytä nostaa lahopuun määrää nykyisten suositusten mukaisesti, mikä edistää vielä yleisten lajien säilymistä yleisinä.”

    Lähde: Ilkka Hanski, palaakoelavametsa.pdf.

    Timppa 22.7.2024, 15:13

    Taas kerran.  Luonto on pärjännyt pienellä lahopuumäärällä.  Miksi sitä tarvittaisiin enemmän? Jos luonnontilaisissa metsissä lahopuuta oli enemmän, niin mitä se hyödytti?  Lahottajasieniä, jotka eivät poistaneet ilmasta hiilidioksidia eivätkä tuottaneet aerosoleja.   Olivat vaan siksi, ettei kaikki hiili kerääntyisi maan päälle.

    Visakallo 22.7.2024, 15:13

    Mitenköhän tuo 5-6 m3/ha lahopuuta oikein lasketaan? Kannot eivät ilmeisesti ole lainkaan mukana, vaikka niitä voi olla 1000-2000 kpl /ha?

    A.Jalkanen 22.7.2024, 16:26

    Ei ekologiassa ajatella että osa lajeista olisi turhia. Niillä on paitsi itseisarvonsa, myös välinearvoa, mutta emme tarkkaan tiedä kaikkien lajien merkitystä. Siksi varovaisuusperiaatteen mukaista on säilyttää mahdollisimman laaja kirjo lajeja – vähintään kai ainakin ne joiden kuuluisi olla yleisiä.

    Edit

    Sitten se inventointiohje. Lahopuun määrään lasketaan pystyssä ja maassa oleva yli 10 senttiä paksu puusto. Ei ymmärtääkseni kantoja.

    http://www.tapio.fi/wp-content/uploads/2022/08/Lahohiili_itseopiskeluaineisto.pdf

    Timppa 22.7.2024, 16:59

    Enhän ole kirjoittanut, että lahottajasienet ovat turhia.  Päinvastoin, niitähän tarvitaan, ettei kaikki hiili keräänny maan päälle.  Vain vaatimusta lahopuun määrästä olen kritisoinut.  Se ei perustu mihinkään tutkimukseen. Myös historialliseen tieto lahopuun määrästä kertoo, ettei määrällä ole vaikutusta.  On täysin uskomusten varassa.

    Kotipitäjäni Muuramen metsistä kirjoitti Isojakoa käynnistävä maanmittari vuonna 1804, siis 220 vuotta sitten:

    ”Ovat he paljon kaskenneet etenkin rintamaita niin, että ovat paljolti puuttomia tai kasvavat vain heikkoa lehtipuuta.”

    Nyky-Muuramen metsistä löytyi entiselle kaskimaalle kasvanut Suomen suurin kuusi.  Muutenkin Muuramen metsät ovat erittäin kasvavia siitäkin  huolimatta, että kaskia poltettaessa taivaalle poistui paljon typpeä ja booria.

    A.Jalkanen 22.7.2024, 17:12

    Timppa: Vain vaatimusta lahopuun määrästä olen kritisoinut.  Se ei perustu mihinkään tutkimukseen.

    Törmäsin inventointiohjetta etsiessäni tällaiseen mielenkiintoiseen tietoon: ”Ylipäätään puuston määrä Suomen metsissä laski rajusti 1800-luvulla, vuosisadan alun noin 2500 miljoonasta kuutiometristä noin 1500 miljoonaan kuutioon vuosisadan loppupuolella. Todennäköisesti myös lahopuun määrä laski rajusti tuona aikana.” (Otsikko on muuten lupaava, mutta kysymykseen ei tekstissä vastata.) Historiallinen tieto on kuitenkin tuolta ajalta epävarmaa, kun systemaattista metsien inventointia ei ollut tuolloin vielä tehty. Tapani Tasasen metsänhoidon historiaa käsittelevässä kirjassa voisi olla jotain arvioita.

    http://www.forest.fi/fi/faq/aiheuttaako-lahopuun-maaran-jyrkka-vaheneminen-talousmetsissa-vakavia-muutoksia-metsaekosysteemissa/

    Jos metsissä ei ole ruokaa lahottajille eli lahopuuta, niin ei ole lahottajalajejakaan, kuten vaateliaita sieniä ja hyönteisiä. Jos lahopuuta on niukasti, metsässä on vain ne lajit, jotka selviävät niukan lahopuun oloissa. Jos runsaan lahopuun alueita ei haluta järjestää, silloin otetaan samalla se kanta että nuo vaateliaat uhanalaiset lajit ovat turhia.

    Hanskin tarinassa on esimerkki siitä että lahopuun määrän nousu lisää uhanalaisten lajien esiintymistä metsikkötasolla jyrkästi. Kuva 3.9 s. 30. Uhanalaisten kääpälajien esiintyminen Pohjois-Hämeen metsissä suhteessa lahopuun määrään (R. Penttilä, julkaisematon).

    http://forestinfo.fi/luontoliitto/vanha/palaakoelavametsa.pdf

    Timppa 22.7.2024, 17:28

    Vain vaatimusta lahopuun määrästä olen kritisoinut. Se ei perustu mihinkään tutkimukseen.

    Asiaa voidaan arvioida kaskenpolton määrällä ja katsomalla vanhoja maalauksia.   Netistä löytyy kartta Suomen metsät 1850, joka myös kertoo hävitetyistä metsistä.  Ei sellaisiin ole voinut jäädä lahopuutakaan.

    A.Jalkanen 22.7.2024, 17:58

    Olisiko jossain sydänmailla vaikeakulkuisissa paikoissa säilynyt saarekkeita joita ei koskaan hakattu.

    Kurki 22.7.2024, 19:20

    https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html

    Linkissä yllä ensimmäisessä kuvassa näkyy kantokääpä maalahopuussa, joka siis jo nimensä mukaan esiintyy kannoissa, joita ei edes lueta metsien lahopuuksi. Se on selvä, että lahopuun määrän lisäys tietenkin auttaa tällaisia jo elinvoimaisia lajeja runsastumaan. Kantokääpää metsissä olisi enemmän.

    UA-lajeilla voi olla muitakin uhkatekijöitä lahopuun lisäksi esimerkiksi on toisenlaisen ilmaston laji tai on pienen popun laji. Lahopuulaji,joka on elinvoiainen Keski-Euroopassa, mutta Suomessa uhanalainen, niin lahopuumäärän lisäys tuskin tekee siitä täällä elinvoimaista.

    Linkissä yllä on esimerkki korpihohtosammal (VU), joka on pienalaisten metsätyyppien (korvet, kosteat lehdot, rannat) kasvi eli uhanalaisuustekijät ovat pienen populaatiolajin kuten laji piste fiissä sanotaankin ” Pieni populaatiokoko ja jatkuva taantuminen ja pirstoutuminen, tai voimakkaat vaihtelut.” Luokkaan johtanut kriteeri on ollut jo 30 vuoden ajan sama (VU) ” Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi” on outo, kun kuitenkin havaintojen määrä on lisäätynyt koko 30 vuoden ajan.

    https://laji.fi/taxon/MX.43651/endangerment

     

     

Esillä 10 vastausta, 8,641 - 8,650 (kaikkiaan 8,791)
1 2 3 … 864 865 866 … 878 879 880