› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,601 - 8,610 (kaikkiaan 8,832)
1 2 3 … 860 861 862 … 882 883 884

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Kurki 18.7.2024, 13:13

    Nyt sanotaan että metsissä uhanalaistuminen on hidastunut, mutta tavoite tulee olla sen pysäyttäminen, ehkäpä jopa kääntäminen elpyväksi.

    Eihän uhanalaisarvioissa muuta suuntaa ole olemassa kuin että uhanalaisia on aina vain enemmän, sillä uusia harvinaisia lajeja tuli viimeiseenkin arviontiin yli 1000 lajia enemmän edelliseen nähden  ja nyt odottaa tuhansia sellaisia lajeja tuleviin. Ja sitä käytetään sitten hyväksi, vaikka se ei kerro uhanalasuuden lisääntymisestä mitään.

    Suomessa on arvioitu olevan 48 000 lajia, joista Punaiseen kirjaan 2019 arvioitiin vain 22418 lajia.

    Lainaus Punaisesta kirjasta 2019:  

    Varsinaisen arvioinnin ulkopuolelle
    jätettiin 14 186 luokiteltua lajia. Ne ovat joko arviointiin
    soveltumattomia (NA) tai arvioimatta jätettyjä (NE). Ar-
    viointiin soveltumattomat ovat pääosin uusia tulokkaita,
    satunnaisesti esiintyviä tai ihmisen mukana levinneitä
    vieraslajeja, joita on yhteensä 2 569 lajia. Loput, yhteensä
    11 617 lajia luokiteltiin arvioimatta jätettyihin yleensä
    heikkojen tietojen, ajan tai asiantuntijoiden puuttumisen
    taikka taksonomisten epäselvyyksien vuoksi. Varsinai-
    nen uhanalaisuusarviointi, jossa lajit luokiteltiin niiden
    häviämisriskin perusteella elinvoimaisista äärimmäisen
    uhanalaisiin (LC–CR), hävinneisiin (RE) tai puutteelli-
    sesti tunnettuihin (DD) kattoi 22 418 lajia.

    A.Jalkanen 18.7.2024, 13:34

    Uhanalaisarvioinnin sudenkuopat on mahdollista välttää? Muun muassa katsomalla suhteellisia osuuksia, jättämällä pois tulokaslajit ja satunnaiset havainnot ja katsomalla riittävän havaintoaineiston omaavia ja kaikissa tähän asti tehdyissä arvioinneissa esiintyviä edustavia lajeja elinympäristöittäin.

    Kurki 18.7.2024, 15:05

    Kuka sydenkuoppia on yrittänyt välttää? Nythän on ollut melkein jokaisessa Hesarin kirjoituksessa kuinka uhanalaisten lajien määrä on noussut 10,5%:sta 11,9 %:iin viimeisen 10 vuoden aikana, kun yli tuhat uutta harvinaista lajia on otettu mukaan arvioitaviin. Tätä ei varsinkaan ole sanottu, että metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan.

    Jos uhanalaisuutta mitataan uhanalaisten lajien osuudella tutkituista lajeista, uhanalaistilanne on heikentynyt: vuonna 2010 valmistuneessa arviossa osuus oli 10,5 prosenttia, nyt 11,9. Tällä mittarilla heikennys ei kuitenkaan koske metsälajeja. Niiden uhanalaisosuus on yhdeksän prosenttia, mikä on sama kuin edellisessä arviossa.

    Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/uhanalaisten-osuus-tutkituista-metsalajeista-on-pysynyt-ennallaan-luonnonhoidosta-ovat-hyotyneet-kymmenet-lajit/#a3ff000e

    A.Jalkanen 18.7.2024, 15:16

    Jos katsot Kurki sen Nirhamon ja Halmeen vastauksen Vuokolle, siinä sanottiin että ”metsälajiston uhanalaistuminen on hidastunut”.

    Tuo yleisten uhanalaisuuslukujen siteeraaminen ei auta kovin pitkälle. Samanlainen sumea väite kuin se Aki Ikosen että BII kääntyi meillä laskuun vuonna 2014, eli sattumalta samana vuonna kun uusi metsälaki tuli – yhteyttä ei varmaan näillä kahdella ole! 🙂

    Trendien tutkiminen eri elinympäristöissä ja eri lajeilla auttaa valitsemaan täsmälliset parannustoimenpiteet. Hanskin tarvearvioon tarvittavista suojelluista pinta-aloista ei varmaan lähiaikoina päästä. Kuitenkin hänkin toteaa yhteenvedossaan, että se ratkaisee paljon mitä muutoksia talousmetsien käsittelyssä tehdään.

    käpysonni 18.7.2024, 17:21

     Naapurini muuten joutuu nyt kulkemaan meidän tien kautta talolleen, koska suojelualueen läpi kulkevalle tielleen kaatui laho lehtipuu, eikä sitä uskalleta poistaa, ennen kuin saadaan lupa korkeammalta taholta. Se taas tahtoo näin kesälomien aikaan hieman viipyä.

     

    Terveen järjen käyttöä ei ole toistaiseksi kielletty, eli työntäisi vaan traktorin etukuormaajalla  tuon puun tien sivuun, niin kukaan tuskin sanoisi yhtään mitään. Ei siitä tule kellekkään mitään haittaa muutaman metrin siirrosta.

    Timppa 18.7.2024, 18:15

    Jos on virallinen rasitetie, niin ei tarvitse kysellä keneltäkään.  Tie vasan  auki.

    Aikanaan muodostettiin kaksi suojelualuetta.  Niihin  jätettiin tien varteen 10 metrin kaistale, jotta tuollaisilta tapauksilta vältyttäisiin.

    Sitten seuraavassa se onnistunut.  Ely-keskus halusi suojeluun ikääntynyttä harsintametsää.  Esitin, että jatkettaisiin samaa systeemiä.  Oli niin tiukka naisjuristi, ettei mikään järkipuhe auttanut.  Tiehen asti tuli raja.  Lähellä tietä oli yksi pakurikääpäkoivu.  Se saatiin katkaista sen käävän paikkeilta ja jättää latvus viereen.

    A.Jalkanen 18.7.2024, 18:22

    Poistaisin kaatuneen puun ja siirtäisin tien viereen suojelualueelle. Eihän ole tarkoitus viedä puuta pois suojelualueelta. Ei viranomainen tuossa voi kieltää puun poistoa joten ehkä vähän turhaa vaivata heitä luvan pyytämisellä.

    Visakallo 18.7.2024, 20:43

    Ko. suojelualueen puu on onneksi eri tiekunnan alueella, joten itselläni ei ole osuutta ongelmaan. Naapuri on oppinut varovaiseksi, sillä paljon pienemmistäkin asioista on aikaisemmin käyty oikeutta.

    Gla 18.7.2024, 22:03

    Turussa biologisen museon pihanurmikolle on tuotu puuta lahoamaan. Hienompi tuo on kuin nykyisten taiteilijoiden teokset.

    1 Neitsytpolku
    https://maps.app.goo.gl/DZd1UXegNt6jCYGKA?g_st=ac

     

    Visakallo 19.7.2024, 07:28

    Metsäyhtiöt ovat osaltaan osallistuneet lahopuun lisäämiseen metsissä, jättämällä tienvarteen tuotuja puita kuljettamatta tehtaille. Se kertoo osaltaan myös sen, että kotimainen puu on ollut käyttäjilleen halpaa. Ymmärrän kyllä, jos kuitupuuta jää isosta pinosta joku motti tienvarteen lahoamaan, mutta yllätän paljon myös lahonneita tukkipuita löytyy nykyisin tienvarsivesaikkojen kätköistä.

Esillä 10 vastausta, 8,601 - 8,610 (kaikkiaan 8,832)
1 2 3 … 860 861 862 … 882 883 884