Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Tämä aihe sisältää 8,831 vastausta, 119 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 tuntia, 15 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 8,591 - 8,600 (kaikkiaan 8,832)

1 2 3 … 859 860 861 … 882 883 884

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Sent on: 16.1.2020, 22:35
Merkitty: luontokato

Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

Tekijä
risuparta

Theme Metsänhoito

Petkeles 17.7.2024, 17:48

Paniikkia lykkää, kun ei voi myöntää olevansa (taas) väärässä. Ymmärrettävää, kun ei ole aikaa tehdä ennakkoon mietintätyötä.

Rane 17.7.2024, 18:13

Jos Anneli ammattihenkilönä kerkiäisi etsiä tuoreen tutkimuksen Hiidenportin luonnonsuojelualueen lintukannoista.Kuuntelin radiosta muutama viikko sitten uutisen jossa sanottiin ko. tutkimuksen mukaan lintukantojen olevan runsaampia suojelualueen ulkopuolella johtuen monimuotoisemmasta ympäristöstä(peltoa,nuoria metsiä yms.).En itse sitä löydä vaikka kuinka kuuklettelen.

A.Jalkanen 17.7.2024, 18:55

Voin Rane yrittää. Kukahan sen olisi tehnyt – Metsähallitus, Oulun yliopisto vai Luke?

Visakallo 17.7.2024, 18:58

Tuohon ei tarvitse välttämättä tutkimustakaan. 20 vuotta on nyt tullut verrattua lintumääriä omassa pihassa ja viereisellä suojelualueella. Naapurini muuten joutuu nyt kulkemaan meidän tien kautta talolleen, koska suojelualueen läpi kulkevalle tielleen kaatui laho lehtipuu, eikä sitä uskalleta poistaa, ennen kuin saadaan lupa korkeammalta taholta. Se taas tahtoo näin kesälomien aikaan hieman viipyä.

Rane 17.7.2024, 19:50

Tekijä ei valitettavasti jäänyt mieleen,ulkoilutin raivaussahaa ja kuulokkeista kuuntelin.

A.Jalkanen 17.7.2024, 20:40

Eipä tärpännyt vielä mutta Talaskankaasta on tehty linnustoselvitys vuonna 1989.

https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/4018/tiedosto/lm%201989-6%20257-262%20ocr_artikkelit_4018.pdf

A.Jalkanen 17.7.2024, 21:37

Kaikkea muuta löytyy mutta ei Hiidenporttia… Linkin julkaisussa s. 18-32 Ilkka Hanskin kirjoitus otsikolla ”Ekologinen arvio Suomen metsien suojelutarpeesta”.

http://forestinfo.fi/luontoliitto/vanha/palaakoelavametsa.pdf

Tässä luvussa esitetyt tulokset uhanalaisten lajien lukumäärästä ja uhanalaisuuden syistä voidaan tiivistää seuraavasti.

Suomen metsistä on jo hävinnyt yli 100 eliölajia ja metsien sukupuuttovelka on suuruusluokaltaan 1 000 lajia. Nämä 1 000 lajia häviävät ennemmin tai myöhemmin, mikäli luonnontilaisen kaltaisten metsien määrä ei olennaisesti kasva lähitulevaisuudessa.

Merkittävin syy metsälajien uhanalaisuuteen on lahopuun niukkuus ja luontaisesti monimuotoisimpien metsätyyppien kuten lehtojen ja vanhojen kuusikoiden häviäminen tai köyhtyminen intensiivisen metsätalouden seurauksena. Lahopuuta on niin vähän, ja hyvin pienialaisiksi rajattuja avainbiotooppeja on niin harvassa, että uhanalaisten lajien esiintymisen kynnysarvo ei ylity.

Sukupuuttovelan lyhentäminen ilman sukupuuttoja edellyttää, että metsien tila kohenee yli uhanalaisten lajien esiintymisen kynnysarvon. Lahopuulajien osalta tämä merkitsee sitä, että lahopuun määrä metsikkötasolla tulee olla suuruusluokkaa 50 kuutiometriä per heh- taari (tai vähän alhaisempi, 20–30 kuutiometriä per hehtaari, jos tämä olisi keskimääräinen määrä laajoilla alueilla). Tähän tavoitteeseen ei päästä kaikissa talousmetsissä, mistä syystä lahopuun lisäys on syytä keskittää osalle metsämaata. Muissakin talousmetsissä on syytä nostaa lahopuun määrää nykyisten suositusten mukaisesti, mikä edistää vielä yleisten lajien säilymistä yleisinä.

Etelä-Suomen metsistä on tällä hetkellä alle yksi prosentti luonnontilaisen kaltaista metsää. Tutkimustulokset vahvistavat sitä suojelubiologisen teorian ennustetta, jonka mukaan lajien uhanalaistuminen kiihtyy ja lajeja alkaa hävitä, kun luonnontilaisen kaltaisen metsän pinta-ala jää alle 10–20 prosentin metsämaan pinta-alasta. Varovaisuusperiaatteen mukaan suojelutavoite tulisi asettaa 20 prosenttiin, mutta 10 prosentin tavoite on hyväksyttävä, jos suojeltavat ja tarpeen mukaan ennallistettavat metsäalueet valitaan huolellisesti, niin että ne edustavat eri metsätyyppejä monipuolisesti ja muodostavat toimivan suojelualueiden verkoston. Talousmetsissä tapahtuva monimuotoisuuden suojelu vähentää yhä uusien lajien todennäköisyyttä ajautua uhanalaisten lajien joukkoon, ja siten talousmetsien pehmeämpi käsittely edistää suojelun kokonaistavoitteiden saavuttamista.

Kurki 17.7.2024, 22:26

Raportin s. 30-34 biodiversiteetistä. Kuva 11 s. 32 väittää että lajidiversiteetti olisi suurimmillaan metsän kliimaksvaiheessa eli vanhana.

Vähän epäilyttävää, että ” on periaatteessa suurimmillaan”.

Punaisen kirjan vanhojen metsien heikolle lajimäärälle tukea.

”Siitonen ym. havaitsivat myös, että Toisaalta lahopuuta tarvitsemattomien kovakuoriaislajien lukumäärä väheni puuston määrän kasvaessa: täystiheissä vanhoissa metsissä lukumäärä oli noin neljännes avohakkuualoihin verrattuna.

Kurki 17.7.2024, 22:50

Merkittävin syy metsälajien uhanalaisuuteen on lahopuun niukkuus

Hanskilla on mielikuvitus- ja tietorajoitteita.

Suomen lahopuulajeista on elinvoimaisia 95% ja ensisijaisesti uhanalaisia 5% eli 190 lajia, joita voidaan viljellä ja siirtoistuttaa metsien lahopuihin ilman että tarvitaan miljardien edestä vanhojen metsien suojelua, jotka ovat lisäksi lajiköyhiä.

Suomen metsistä on jo hävinnyt yli 100 eliölajia

Suomen metsistä ei ole hävinnyt yhtään lajia viimeisten 50 vuoden aikana metsien hakkuiden vuoksi.

Aarnihytyvinokas – Hohenbuehelia mustialensis (RE)

Viimeinen havainto 1877 ja oli avointen alueiden laji, jonka Suomen luonto hävitti umpeen kasvamalla kasvupaikan.

https://laji.fi/taxon/MX.73371/endangerment

A.Jalkanen 17.7.2024, 22:54

Mutta pysyykö kannettu vesi kaivossa. Osa ympeistä voi säilyä ja levitä joten menetelmä on epäilemättä kokeilun arvoinen.

Mitä tulee lahopuuriippuvaisten lajien elinvoimaisuuteen, tuo Hanskin kirjoitus kirvoitti yhden ajatuksen. Jos uskotaan asioiden olevan hyvin yhden uhanalaisuusarvioinnin perusteella, unohdetaan kehityksen suunta. Nyt sanotaan että metsissä uhanalaistuminen on hidastunut, mutta tavoite tulee olla sen pysäyttäminen, ehkäpä jopa kääntäminen elpyväksi. Tällöin käyttäisin onnistumisen indikaattorina pääosin sitä lajistoa, jonka kuuluisi olla meillä yleistä.

Esillä 10 vastausta, 8,591 - 8,600 (kaikkiaan 8,832)

1 2 3 … 859 860 861 … 882 883 884

Tilaa uutiskirje

Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Tilaa uutiskirje