› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,551 - 8,560 (kaikkiaan 8,832)
1 2 3 … 855 856 857 … 882 883 884

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 11.7.2024, 22:24

    Muutama puoltava näkökohtakin ennallistamiseen. Ennallistamalla metsäojitettuja turvemaita voidaan parantaa vesiensuojelua ja peltomailla pienentää turpeen hajoamisen aiheuttamia runsaita ilmastopäästöjä. Ennallistamalla lehtoja voidaan palauttaa elinympäristöä, jota lehtolajeilta on hävitetty, ja lisäksi voidaan estää jäljellä olevan elinympäristön rippeiden muuttumista uhanalaisille soveltumattomaksi kliimaksvaiheen kuusikoksi. Luonnontilaisessakin lehdossa voivat kuuset kuolla tai tuhoutua hyönteistuhossa tai metsäpalossa. Vanhoja kuusia toki tarvitaan myös, mutta niitä ei välttämättä tarvitse olla lehdossa niin paljoa että lehtolajit taantuvat.

    Rane 12.7.2024, 09:26

    Tämäkin ilmeisesti lasketaan ennallistamiseen.Tämän 75 NELIÖMETRIN kimpussa on ainakin kolme sukeltajaa/asiantuntijaa.Aikaisemmin paikalle on tuotu veneellä hiekkaa jonka joukko sukeltajia on levitellyt pohjalle.Ylen luontotoimittajien toimintatapaan ei kuulu kertoa mitä kustantaa yhden neliömetrin ennallistaminen.Saatikka mitä kustantaisi hehtaari puhumattakaan neliökilometristä.

    Näin apulanta ja räkäpetäjäporukan edustajana kuvittelisin että jos aiotaan istuttaa kymmeniä neliökilometrejä jotain merenpohjaan niin ainoa keino on kehittää siihen koneellinen ratkaisu.Sukeltaminen on näennäisaskartelua.

    Ps.Helsingin edusta on Suomen saastunein vesialue mutta niin vaan kelpaa istutusympäristöksi.

    Merenpohjassa Helsingin edustalla tapahtuu nyt jotain poikkeuksellista | Uusimaa | Yle

    MaalaisSeppo 12.7.2024, 09:38

    Mitenkähän tuo Metka-tuki suhtautuu tähän monimuotoisuuteen. Olen raivailemassa vanhaan kuusikon aukkoon n 13v sitten istutettua kuusentaimikkoa. Aukkohakkuun jälkeen alueelle ovat runsastuneet mm koiranheisi ja paatsama. Eivät haittaa kuusien kasvua, mutta runkolukua niissä on paljon. Pitääkö kaataa raskaalla kädellä.

    Ko alueen monimuotoisuus minusta nyt parempi kuin ennen hakkuita. Mm metsäruusu ja näsiä on selvästi elpynyt.

    Kurki 12.7.2024, 09:47

    Tuolla menetelmällähän voisi yrittää palauttaa monimuotoisuutensa menettäneisiin vanhoihin kangasmetsiin (880 lajia) ne sieltä hävinneet nuorempien metsien (5800 lajia) lajit.

    Samoin kaikkia metsien uhanalaisia lajeja voisi myös siirtoistuttaa lisää metsiin. Saisiko niistä näin elinvoimaisia, kun havaintoja olisi sitten 10 nykyisen 3 sijaan?

    A.Jalkanen 12.7.2024, 10:26

    Hesarissa puolustetaan pörriäisiä eli pölyttäjiä. Ehdotin että myös avohakkuiden pörriäismyönteisen vaikutuksen voisi huomioida. Paatsamaa ja muita sivupuita voi jättää kohtuullisen määrän; eikös raivausohje määrää nykyään, että taimikossa pitää olla sama määrä puulajeja ennen ja jälkeen raivauksen.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010555708.html

    Ammatti Raivooja 14.7.2024, 13:56

    Metsähehtaarin lajithan vaihtuu kokoajan valoisuus olosuhteiden jatkuvasta muutoksesta johtuen eka o  horsmaa ja lopussa metsätähteä ja käenkaalia. Mutta tuli mieleen, että kun kävin tässä ruissalossa niin auton ikkunasta ei näkynyt lahoja tammia, että olisiko tälläsessä jalopuulehdossa tai lehdossa tärkeintä se valoisuusolosuhteiden pysyminen samanlaisena kokoajan ja puiden luonnollinen kuolema pitää yllä vain samankaltaista valoisuusolosuhteita pohjakerroksen kasveille. Tavallisessa metsässä on melko raju tämä valoisuus vaihtelu lyhyessä ajassa. Joku tammihan voi kasvaa monta sataa vuotta. Onko siis olennaista lehdossa se lahopuun määrä vaan musta olisi tämä valoisuusympäristön staattisuus ja näiden kasvien kyky levitä on maata pitkin hitaasti.

    Kasvi- ja eläinkäytävät kuulostaa niin typerältä tavallisiin metsiin kuulostaa kun eläimillä on kyky kävellä ja kasvit ovat kehittäneet tapoja levitä kauemmas. Suuremman osan aukoista ole kuitenkaan kovin leveitä et melko mikrotason hölmöä ajattelua.

    Ammatti Raivooja 14.7.2024, 14:16

    Jos ajattelee, että uhanalaiset lajit on lähinnä siellä missä ne tarvitsee muuttumattoman ympäristön paahdeympäristö, lehto tai vanha metsä, pitää olla aina samanlainen. Miten JK niinku auttaa asiaa? Valoympäristö muuttuu radikaalisti 8 vuoden välein. Samat asiat tapahtuu kuin jaksollisessa metsässä mutta jopa nopeammin? Miten mikään tasaista ympäristöä vaativa Kasvi voisi viihtyä sen paremmin JK metsässä?

    Kurki 14.7.2024, 17:26

    Onko vanhat kangasmetsät monimuotoisempia kuten yleensä luullaan ja siksi niitä halutaan suojeluun lisää, vaikka lajimäärä jää niissä murto-osaan muiden metsien lajimääristä.

    Punainen kirjan 2019 mukaan sivu 43 taulukko 5.

    file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-61.pdf

    Tässä T.A:n selitys miksi niin on: ””” Talousmetsissä lajisto on köyhempää kuin luonnonmetsissä. Tämähän on yleisesti tiedetty totuus.”””

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010537522.html

    Ammatti Raivooja 14.7.2024, 18:26

    Lajit on kuitenkin sopeutuneet nopeaan valoisuuden vaihtumiseen sekä ympäristön totaalituhoon.  Talousmetsissä kiertokulku tapahtuu sadassa vuodessa verrattuna luonnontilaan missä jokainen metsä hehtaari palaa tai tuuli tuhoaa 200 vuoden välein. Siis evoluutio on sellainen, että Suomen luonnossa elävät kasvit vaihtavat paikkaa ripeällä tahdilla riippuen metsän vaiheesta. Talousmetsä on kasvien kannalta parempi kuin luonnonmetsä ku metsää raivataan ja harvennetaan, tulee maanpinnalla eläville kasveille paremmat oltavat nopeasti verrattuna siihen, että syntyvä ryteikkö harvenee luonnollisesti. Maitohorsmaakaan ei kannata väheksyä, sekin on horsmakiitäjän elinympäristö. Horsmankin evoluutio on sopeutunut täydellisesti aukkojen syntymiseen ja häviää sieltä ensimmäisenä. Mitä sitten jos uusia aukkoja ei enää syntyisi?

    A.Jalkanen 14.7.2024, 18:44

    Hyvää pohdintaa edellä. Erilaisilla kasvupaikoilla on erilaiset luonnonhäiriöiden toistuvuudet ja voimakkuudet. Hyönteistuho tai tuulituho voi olla meilläkin totaalituho, mutta metsäpalo yleensä ei. Lehtoja on ainakin kolmea eri päätyyppiä, mutta niitä yhdistää se että ne palavat harvoin, eli siinä mielessä olosuhteet saattavat olla pitkiäkin aikoja melko pysyvät.

Esillä 10 vastausta, 8,551 - 8,560 (kaikkiaan 8,832)
1 2 3 … 855 856 857 … 882 883 884