Itse oon kasvattanut siemenestä esim. Vuorijalavaa ja pähkinäpensasta, ne on helppoja saada onnistumaan. Jos olisi lehtoa niin miksi ei istuttaisi näitä lehtolajeja. Olipa puulaji mikä hyvänsä niin varmaan tärkeintä harventaa voimakkaasti, että matalat kukat ja kasvit menestyy ja olla pitämättä sitä ryteikkönä.

Näsiä ja koiranheisi.

Oletteko katselleet sarjaa Metsän ääni? Katsoin jakson 3. Kovasti kehuttiin että jatkuvalla kasvatuksella ratkeaa ongelmat. Avohakkuu aiheuttaa massiiviset ilmastopäästöt ja suojelualueiden lähellä ei pitäisi hakata rankasti. Ari Eini edusti järjen ääntä. Raisa Mäkipää sanoi että rehevälle turvemaalle voi suositella jatkuvaa kasvatusta.

https://areena.yle.fi/1-60929798

Seppo Vuokolta, tuolta luonnonsuojelun toisinajattelijalta, taas erinomainen mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuudessa 8.7.

Vuokon pääpointti kirjoituksessa oli että luonto kyllä ennallistuu itsestäänkin, ilman ihmisen apuja ja eniten ennallistamisesta hyötyvät kaikenmaailman konsultit.

Jos ajatellaan vaikkapa perinnebiotooppeja, niiin nehän ovat syntyneet ihmistoiminnan seurauksena, kun on laidunnettu eläimiä. Laidunnus muuttaa kohdaltaan luontoa, lajisto  monipuolistuu, mutta kun laidunnus lopetetaan, luonto siinä kohdin vain palaa hiljalleen laidunnusta edeltäneeseen tilaan, mitään ei siis varsinaisesti tuhoudu.

Luonto on jatkuvasti muuttuva prosessi, miksi pitäisi huolestua esim. lehtojen kuusettumisesta?  Antaa kuusettua. Tuo kuusettumisen estäminen hakkuilla  on taas sitä, että haluttaisiin ikäänkuin pysäyttää luonnon normaali muutosprosessi tiettyyn ihmisiä miellyttävään kohtaan.

Miksi ihmiset tuntevat tarvetta puuttua luonnon prosesseihin myös ennallistamisen ollessa kyseessä, kun aiemmin on ensin puututtu niihin käyttämällä luontoa hyväksi  ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen?

Ovatpahan jotkut varoitelleet että tuollaisesta kiireellä tehtävästä  väkisin ennallistamisesta saattaa olla jopa enemmän haitttaa kuin hyötyä luonnolle.

Seppo Vuokko tuntuu edustavan samaa käsitystä ”luonnontilasta” kuin minä itse. Luonto on saman tie luonnontilassa, kun ihminen lopettaa siihen vaikuttamisen ja alkaa siirtyä kohti syvempää luonnontilaa. Siis metsä on luonnontilassa hakkuun jälkeen ja siirtyy kohti luonnontilaa, kunnes tehdään seuraava toimenpide. Tila vain on toinen kuin ennen hakkuuta, eikä ole absoluuttista totuutta tai tietoa kumpi on ”oikeampi” tila. Oikeellisuuden määrittää kukin omista lähtökohdistaan ja mieltymyksistään.

Aiheesta (luonnontilainen) oli joitakin aikoja sitten hyvä radio-ohjelma, jonka johtopäätös oli samoin jota kuinkin, että luonnontila on ihmisten luoma käsite, joka ei oikeastaan luontoa itseään kiinnosta.