Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,531 - 8,540 (kaikkiaan 8,832)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Miten olisi lakkapaikkana lähin soidensuojelualue, sellainen harvakseltaan mäntyä kasvava? Ovatko kypsyneet vielä sitä en tiedä.

    pipehills

    Mustikat alkaa jo olla siniset niin kohta ne lakatkin on kerättävissä.

    Visakallo

    Nyt täytyy vain toivoa sateita, jottei mustikat jää pieniksi.

    Gla

    En tiedä sellaista paikkaa etelässä, jossa oikeasti saisi kerättyä edes jonkinlaista määrää lakkoja. Yksittäisiä löytyy helpostikin.

    Sääennuste näyttää hyvältä. Sopivasti lämpöä suomalaiseen luontoon ja sadetta silloin tällöin.

     

    Visakallo

    Voisiko ennallistettavista soista tulla etelään lakkasoita?

    Ammatti Raivooja

    Yhden lakkasuon olen löytänyt, missä olisi ollut kerättäväksi asti. Ennakkoraivausta olin tekemässä harvahkoon männikköön, jossa oli puita enemmän ojien laidoilla. Alue oli turvetuotanto seutujen vieressä. Tosiaan vaan yks ainoa kokemus.

    Jovain

    Keski-Suomen korkeudella on jo runsaasti ennallistuneita lakkasoita. Hyvinkin 60-70 vuotta riittää ojien umpeen kasvamiseen. Siinä ajassa lakkasuo näyttää ennallistuvan lakkasuoksi, eli palautuu alkuperäiseen tilaansa. Paljon on myös vaiheessa olevia ennallitumassa olevia soita, aika huonosti on ojien perkaamisesta huolehdittu. Tämäntyyppisistä lakkapaikoista ei ainakaan Keski-Suomen ole puutetta. Uskoisin lakkasoita olevan myös Etelä-Suomessa, karpalo palautuu myös. Marjasato voi olla kymmeniä kiloja hehtaarilta ja euroissa satoja euroja.

    Kurki

    MT:n Luvut on otettu Punaisen kirjan 2019 sivulta 43 taulukosta 5.

    Vanhat metsät:

    – elinvoimaiset 460 / puutteellisesti tunnetut 83 / silmälläpidettävät 252 /uhanalaiset 333 / uhanalaisuus 30% / yhteensä lajeja 1128 lajia

    Muut kangasmetsät:

    – elinvoimaiset 2737 / puutteellisesti tunnetut 88 / silmälläpidettävät 167 /  uhanalaiset 141 / uhanalaisuus 5% / lajeja yhteensä 3133 lajia

    Muut lehtometsät:

    – elinvoimaiset 1797 /puutteellisesti tunnetut 139 / silmälläpidettävät 238/uhanalaiset 282 / uhanalaisuus 11% / lajeja yhteensä 2456 lajia

    Metsät (tarkemmin määrittelemättömät):

    – elinvoimaiset 2339 / puutteelisesti tunnetut 138 / silmälläpidettävät 79 /uhanalaiset 77 / uhanalaisuus 3% / lajeja yhteensä 2633 lajia

    Punaisessa kirjassa 2019 vanhat metsät on jaettu 3 osaan: Vanhat kangasmetsät – vanhat lehtometsät ja vanhat metsät tarkemmin määrittelemättömät

    Kun vanhoista metsistä poistaa vielä nuo vanhat lehtometsät/ elinvoimaiset 77 / puutteellisesti tunnetut 15 / silmälläpidettävät 59 / uhanalaiset 95, jotka lienevät jo kaikki suojeltu ja herran huomassa, niin vanhojen kangasmetsien luvut ovat:

    – elinvoimaiset 460-77=383 / puutteellisesti tunnetut 83-15=68 / silmällä pidettävät 252-59=193 /uhanalaiset 333-95=238 / uhanalaisuus 27% ja yteensä lajeja 882 lajia.

    Eli vanhojen kangasmetsien lajeja on vain 882 lajia ja muiden  kangasmetsien eli talousmetsien lajeja on 3133 ja 2633 yhteensä 5766 lajia.

    Vanhojen kangasmetsien uhanalaisten lajien määrä on suunnilleen sama kuin nuorempien kehitysvaiheen metsissä runsaat 200, sillä vanhoihin kangasmetsiin jää vain aikaisemman kehitysvaiheen lahopuulajit ja näin vanhojen metsien lajien uhanalaisuus kasvaa, kun lajikato metsien ikääntyessä lisääntyy ja lajimäärä vähenee dramaattisesti.

    Käsittämätöntä tuossa MT:n kirjoituksessa on, ettei tästä vanhojen metsien lajikadosta ole mitään mainintaa.

    Mainittakoon vielä, että kaikista lahopuulajesta Suomen metsissä elinvoimaisia on n. 95% eli lahopuuta Suomen metsissä on ollut iät ja ajat riittävästi. Lahopuuta alle 5 m3/ha on riittävä. Tuota prosenttia 95% on mahdoton enää parantaa lahopuuta lisäämällä.

    file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-61.pdf

     

     

     

    Ammatti Raivooja

    Lueskelin Tapion lehdestä, että 47% uhanalaisista lajeista elää lehdossa eli 1% metsämaata. Toisesta paikkaa luin, että uhanalaisista lajeista 3% tarvitsee metsäpaloja ja 16% paahdeympäristöjä. Paahde ympäristöjen metsittyminen siis seurausta metsäpalottomuudesta.

    Kurki

    Kyllä ne luvut Tapion lehtiinkin tulevat alla olevasta linkistä sivulta 42. Prosenttiluku näkyy olevan 45,3% lahdoille.

    file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019-61.pdf

Esillä 10 vastausta, 8,531 - 8,540 (kaikkiaan 8,832)