› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,521 - 8,530 (kaikkiaan 8,833)
1 2 3 … 852 853 854 … 882 883 884

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 3.7.2024, 18:49

    Vaikea sanoa. Nythän se on paheksuntaa aiheuttava puupelto.

    Kurki 3.7.2024, 19:19

    Puupelto on monin verroin nonimuotoisempi 5700 lajia kuin vanha metsä 1300 lajia.

     

    Gla 3.7.2024, 20:33

    Tuo käsitys perustuu selkeään lähdemateriaaliin. Mihin sinä perustat mielipiteesi?

    Gla 4.7.2024, 06:47

    Ketjua on siivottu, hyvä.

    En osaa ottaa kantaa, ovatko luvut verrannollisia vai onko siinä esim. eri kasvupaikkoja laskettu yhteen ja miten yksilömäärät vaikuttaa.

    Sekin saattaa vaikuttaa, että ihminen arvostaa eri lajeja. Viisi hyönteistä kuukkelin tilalle ei tunnu hyvältä.

    Ammatti Raivooja 4.7.2024, 07:50

    Nykyisinkin lehtojen pahimmat uhat ovat ihminen ja kuusi. Kuusi valtaa, varjostaa ja happamoittaa lehtoja. Hakkuut, ojitukset, rakentaminen ja kulutus asutuksen läheisyydessä tuhoavat lehtoja edelleen. Lehtojen monimuotoisuus on vähenemässä ja sen myötä monet sienet, perhoset ja putkilokasvit.” Apu lehdessä

    No minusta se entinen pelto o  ennallistettu monimuotoidemmaksi lehdoksi kun se ei ole enää peltoa. Tai kuusta. Harvaan koivikkoon kasvaa komia heinäkerros ja mm. saniaisia ja muita putkilokasveja. Kuusikin jos kasvatetaan yhden harvennuksen taktikaalla niin sekin on harvennuksen jälkeen niin harva, että tulee kukkia perhosille ja kaikenlaisia kasveja. Sanoisin, että se lehto voi hyvin kun sitä harvennetaan voimakkaasti ja luonnon monimuotoisuus on silloin tapissaan.

    A.Jalkanen 4.7.2024, 10:09

    Lainaus Hesarista:

    Metsäluonnon monimuotoisuus on suurimmillaan talousmetsissä (puupellot), joissa on 5400 lajia ja uhanalaisuus vain 3 – 5%. Metsien vanhetessa alkaa nopea lajikato, sillä vanhoissa metsissä lajimäärä romahtaa ja on vain 1300 lajia. Linkit löytyvät netistä: ”Elonkirjo näivettyy eristyksissä”.

    Linkki vie Maaseudun Tulevaisuuden juttuun, joka on maksumuurin takana. Onko se Seppo Vuokon kynästä? Kuten täällä on keskusteltu: lajimäärä on yksi monimuotoisuuden mittari, mutta ei ainoa.

    käpysonni 4.7.2024, 21:35

    A.J.: lle tiedoksi:

    Artikkeli  ”Pieninä palasina”  on tällä viikolla ilmestyneessä MT Metsä- lehdessä, kirjoittajana MT:n toimittaja Henrik Hohteri, jutussa haastateltu asiantuntijoita, mm. Annika Kangasta ja Timo Kuuluvaista. Seppo Vuokkoa ei mainittu.

     

    Lehden etusivulla juttua mainostetaan sanoilla ”Elonkirjo näivettyy”

    A.Jalkanen 4.7.2024, 21:45

    Kiitos käpysonni. Piti ihan ostaa irtonumero ja lukea.

    Siinä jutussa on suurin piirtein entisenlaiset kaaviot ja tulkinnat, eli eniten metsien uhanalaisia on vanhoissa metsissä ja lehdoissa. Monimuotoisin on metsä joka sisältää kaikki sukkession vaiheet. Todella vanhaa metsää ja vanhoja puita on meillä liian vähän mikä kaventaa kokonaismonimuotoisuutta maassamme.

    Haastateltavat ymmärtääkseni kehottavat suojelemaan runsaslajisia lehtoja ja paahdeympäristöjä sekä perustamaan lisää riittävän suuria suojelualueita.

    Annika Kangas mietiskelee indikaattorien kehittämistä. Vähän samansuuntaista on tälläkin palstalla mietitty eli pohdittu uhanalaisten lajien levinneisyyttä ja elinympäristövaatimuksia. Eri lajeilla on eri painoarvo suojelutoimia mietittäessä. Pelkkä lajien määrä ei riitä päätöksenteon pohjaksi. Nykyiset usein melko satunnaiset lajien esiintymishavainnot voivat johtaa harhaan kumpaan suuntaan tahansa, siis antaa liian huonon tai hyvän kuvan tilanteesta. Jos tietäisimme millainen luonnontilaisen metsän lajiston kuuluisi meillä olla, olisimme astetta viisaampia.

    Miksi ennallistamista tarvitaan? Luonto itse koettaa kuusettaa lehdot, kasvattaa harjujen paahdelaikut umpeen ja rehevöittää ne. Luontainen metsäpalojen esiintyminen (kuusettumista, rehevöitymistä ja umpeenkasvua estävä tapahtuma) on ihmisen toimesta estynyt, joten on ehkä siinä mielessä perusteltua tuo ennallistaminen.

    Tolopainen 5.7.2024, 06:21

    Kaikenlaisia hienoja ideoita virkamiehet joutuessaan Brysselissä keksii. Mitähän sieltä vielä on tulossa. Ennallistaminen ei minua liikuta sinne eikä tänne. Suomessa ennellistamisesta on tulossa täysin kohtuuton lasku, jos EU sen maksaa, sitten se on oikeudenmukaista. Suomi ennallistuu muutenkin nopeasti, kun itä-ja pohjois-Suomi tyhjenevät väestöstä, mitään erillistä ohjelmaa ei tarvita. Soilla ojat kasvaa umpeen, jos niitä ei pidetä auki.

    pipehills 5.7.2024, 13:14

    Mistä  e-Suomesta löytyisi muuraimia eli LAKKOJA..?

Esillä 10 vastausta, 8,521 - 8,530 (kaikkiaan 8,833)
1 2 3 … 852 853 854 … 882 883 884