Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 8,834 vastausta, 119 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 8,511 - 8,520 (kaikkiaan 8,835)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Ei hakkuu pysty vastaamaan täysin luonnontuhoa: hakkuussa puu poistetaan ja luonnontuhossa se jää metsään. Puiden poistamisen tavat sen sijaan vastaavat toisiaan, eli syntyy pienaukko tai iso aukko.

    Visakallo

    Hakkuu ja luonnontuho ovat tietysti eri asioita, mutta avohakkuu muistuttaa eniten suurempaa luonnontuhoa metsässä.

    Ammatti Raivooja

    Wikipediassa sanotaan, että havupuun ja niiden suosiminen on uhka jalopuulehdoille. Minä nään ravinteikkuudeltaan lehtoa juuri niinkuin Wikipedia sanoo suurten vesistöjen äärellä, yleensä mäen pohjassa tai sitten ihan tälläsessä ”kanjonissa” . Kuuset ja lehtipuuta on valtavia. Alueina ne eivät ole isoja mutta eikös siinä ole luotu jalopuulehto kun valtavat kuuset on hakattu pois ja tilalle on tullut metsälehmuksia. Suomessa on vaikea pitää yllä lahopuujatkumoa ilman metsäpaloa eikä varmaan kukaan kuusia jätä pötkölleenkään sellaiseen. Ehkä voisi ravinteikkaat alueet tunnistaa, hakata kuuset pois ja suosia lehtipuita niin syntyisi uusia lehtoja kun vanhan säilyttäminen staattisena on vaikeaa.

    A.Jalkanen

    Kyllä voi AR ja lisäksi voidaan metsittää käytöstä poistuneita peltoja lehdoiksi.

     

    Ammatti Raivooja

    Lehtohan on ravinteikas maa ja puulaji voi olla mikä vaan, sillee ei en ymmärrä miten sitä voi ennallistaa, kuitenkin se on ihan randomia mitä luonto siihen heittää. Sitten taas jos halutaan jalopuulehtoja niin istuttamalla niitä saadaan ja yleinen lehtolaji leppä alkaa lahoamaan siellä jo 40vuodessa et eihän lehdot voi ikinä hävitä, vaan puulajit mitkä on meidän siellä arvokkaampia luonnonmonimuotoisuuden kannalta. Meille on etelästä tulossa lisää hyönteislajeja kun ilmasto in jo sopiva mutta jalot Lehtipuu metsät ympäristönä niille puuttuu. Et jos vaikka aletaan kuusen sijasta suosimaan tammea niin meille tulee uusia hylkteislajeja vanhojen tilalle. En tiedä onko hyvä vai huono asia.

    A.Jalkanen

    Erittäin hyvä näkökulma AR. Tuholaisista saadaan ennakkoon jonkin verran varoituksia meitä eteläisemmistä maista. Uusiin avauksiin sisältyy aina riskejä. Sekametsä strategiana varmaan hyvä näihin varautumiseen. Taimitarhojen osaamista ja viljelyn kokeiluja tarvitaan noille uusille talousmetsälajeille. Aika varma strategia on suosia meillä jo nyt Lounais-Suomen tammivyöhykkeellä olevia lajeja ja alkuperiä.

    Gla

    Peltojen metsittäminen lehdoiksi kuulostaa hyvältä ja onkin niin kauan, kun puhutaan kuusikosta. Käytöstä poistuva pelto on ainakin täällä märkää tiivistä savimaata ja ennallistamisessa pitää kai tukkia ojatkin, joten lehtipuut siellä ei ainakaan kasva. Mutta kyllähän kuusi yhtä paljon lehtoon kuuluu kuin jalopuutkin.

    Jossain muualla on varmaan turvepeltojakin metsitetty.

    Ropsin

    Tarkistaako Metsäkeskus mitenkään luonnonhoidon tasoa kun saa metsänkäyttöilmoituksen

    mehtäukko

    Jos heidän tiedoissa ja kartalla on 10- pykälän jutskia, kyllähän he huutelevat. Paikallekin työntyvät. Mo:lla on kuitenkin vastuunsa.

    Visakallo

    En tiedä, kevenikö vai lisääntyikö luontosyntitaakkani, kun keväällä istutin koivuntaimet lehtomaiseen maapohjaan, joka oli ollut metsää, sitten peltoa, ja sen jälkeen istutuskuusikkoa.

Esillä 10 vastausta, 8,511 - 8,520 (kaikkiaan 8,835)