Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,501 - 8,510 (kaikkiaan 8,835)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla

    Aj: ”Yleensä harjuilla esiintyviä paahdeympäristöjä uhkaa kaksi kehitystä: umpeenkasvu ja rehevöityminen. Toisin sanoen hakkuilla ja kulottamalla niitä varmaan voisi ennallistaa.”

    Mikä sukkession vaihe on oikea ennallistamiselle?

    A.Jalkanen

    Voisi kai ajatella että lehtoja on hävitetty pelloiksi ja istutettu suoraan kuusikoiksi joten kaikkia lehtojen luontaisia sukkessiovaiheita puuttuu, sekä nuoria kuusettomia että vanhoja joissa on kuusta mukana. Lehdoissa  ei talousmetsissä haluta normaalia häiriödynamiikkaa eli vanhojen kuusten kuolemista vanhuuteen, joten ihminen voinee hoitaa kuusen poistoa.

    Visakallo

    Metsien ennallistaminen on melkein yhtä hankala homma kuin olisi ihmistenkin ennallistaminen. Miten voi yleensäkään ennallistaa mitään sellaista, missä tapahtuu biologista muutosta koko ajan? Lehdon hakkaaminen aukoksi ja sen uudistamatta jättäminen muistuttaisi varmaan eniten luonnon omaa kiertokulkua.

    Nuakka

    Tunnen pientä ylpeyttä kun saan osallistua Fingridin paahdeympäristöhankkeeseen kuudella hehtaarilla entisen 10 lisäksi.

    A.Jalkanen

    Visakallon ehdotukseen: paahdeympäristön kohdalla aukko ok. Lehdon kohdalla ei: siellä voi olla vanhoja lahoja lehtipuita joiden kehittyminen kestää vuosisatoja, jolloin aukon tekemällä se elinympäristö katoaisi hyvin pitkäksi aikaa. Lehtoja on jäljellä niin vähän, että niiden suojeluun ja ennallistamiseen tulisi löytää rahoitus – ei kävisi kalliiksi hoitaa lähes puolet metsien uhanalaisista parempaan kuosiin.

    Yleensäkin metsien suojelun määrärahojen reipas lisääminen olisi (vinkkinä hallitukselle ja eduskunnalle) metsäalan maineen ja hiilinielujen säästämisen win-win: kun metsää siirtyy suojeluun, hakkuumäärät pienenevät luonnollista tietä ja metsänomistajan tulot eivät pienene olennaisesti. Suojelurahat voi sijoittaa ja saada saman tuoton kuin metsästä.

    Metsän siirtyminen rakennetuksi maaksi tai pelloksi ei ole lainkaan yhtä hyvä kehityskulku, kun niistä lasketaan 20 vuoden ajan metsäkadon päästö.

    Ammatti Raivooja

    Joo kyllä mä on raivannut rehevyydeltään lehtoa, kuusenkannot oli toista metriä ja tilalle oli kasvanut metsälehmuksia. Metsälehmukset eivät ole mitenkään erityisen harvinaisia, ehkä luonnon visakoivujen luokkaa. Eikös se kuusi lopulta valtaa lehdotkin tai silleen musta ainakin lehdon voi uudistaa. Vai oliko siinä joku pinta-ala mikä on lehtoa?

    Rane

    ”siellä voi olla vanhoja lahoja lehtipuita joiden kehittyminen kestää vuosisatoja, jolloin aukon tekemällä se elinympäristö katoaisi hyvin pitkäksi aikaa.”

    Niin,olisi hyvä muistaa että se vanha laho lehtipuu on ollut joskus nuori lehtipuun vesa.Luonto aloittaisi loogisesti entisöinnin siitä vesasta.Jostain syystä EU/luontoväki yms. ovat päättäneet että juuri tietty kehityksen vaihe jossain elinympäristössä on saatava pysyväksi.

    Visakallo

    Sen verran tarkennan A.J:lle, että eihän aukon teko lehtoon ole ole sama asia kuin sen uudistaminen. Jos alueella on lahoja lehtipuita, niin eihän niitä yleensäkään hakata pois, vaan jätetään olemaan sellaisenaan säästöpuina. Monesti lehto voi olla lähes kokonaan järeää kuusikkoa, eli jos ne poistetaan, niin aukoltahan se alue silloin väkisinkin näyttää.

    A.Jalkanen

    Ei oletetakaan että ennallistettu metsän olotila on pysyvä vaan halutaan että siellä on lahopuun jatkumo. Lehtoihin suositellaan varovaisia hakkuita. Jos kuuset hakataan pääosin pois ja jätetään vain lahot puut pystyyn, elinympäristön muutos on aika raju. Varmaan lahopuulajeissa on sellaisiakin jotka suosivat varjoisia olosuhteita.

    Petkeles

    Täytynee tarkentaa alan ekspertille, että keksi juuri avohakkuun. Jopa MT:ssä taisi kolumnisti myöntää, että mikään metsätalouden hakkuutapa ei vastaa luonnontuhoa.

Esillä 10 vastausta, 8,501 - 8,510 (kaikkiaan 8,835)