Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,391 - 8,400 (kaikkiaan 8,851)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • mehtäukko

    Tätä on tullut harrastettua vuosikymmeniä vastoin virallista valtavirtaa. Ja ihan siksikin, että aikoinaan olleet koivutuhoamiset olivat niin järjettömiä.

    Ola_Pallonivel

    Itse koitan minimoida pinta-alan, joka jää ”suojeluun”. Se vaan pitää itse merkata ennen hakkuuta. Koivutkin kasvaa aukon reunassa tiheässä säästöpuun mittaan, niin jättää ryppään säästöpuiksi.

    Ammatti Raivooja

    Joo n. Jokatoinen kuvio istutetaan meilläkin koivulla.

    Metsistä puuttuu lahoavat pökkelö koivut et sitten kuka raaskii antaa istutuskoivujen lahota.

    Tuossa taas joku valittaa miten koivut piiskaa kuusia ja pakko tehdä koivuton metsä ilmeisesti. Säästöpuuna 0 koivua, tuo on ihan aiheellista pohtia onko hyvä metsänhoito monimuotoisuutta köyhdyttävät. Kyllä säästöpuiksi asti pitäisi saada koivuja.

    arto

    Meillä jää jo raivauksilla 1 kpl/ ha tuleva säästö puu ryhmä jokaisessa jää koivua. Opettivat luonnonhoito koulutuksessa.

    suorittava porras

    Minäkin tein tekopökkelöitä jo yli 10 vuotta sitten jokaiselle leimikolle , mikäli mahdollista. ”Uhrina” oli pääasiassa kuusipuskan keskellä kasvaneita järeitä koivuja ,joiden kaataminen ,katkominen ja karsiminen olisi aiheuttanut enemmän haittaa ,kun hyötyä. Runko viidestä metristä poikki ja latvus hallitusti lähistölle väljään kohtaan maatumaan. Selvästi lahovikaisella tai palokärjen merkkaamalla havupuulla sama kohtalo sillä erotuksella ,että terve latvaosa päätyi ainespuuksi. Teknisesti toivottoman huonot puut jäivät säästöpuiksi luonnostaan. Säästöpuut ja tekopökkelöt eivät ole olleet ongelma pikään aikaan. Niitä riittää.

    Ammatti Raivooja

    Meillä jää 3 vaikka pefc koulussa vaativat vaan 1 kpl. Mutta säästöpuuryhmä on lahopökkelö 100 vuoden päästä. Kävin tuollasessa Metso ohjelma valkoselkätikkametsässä niin ei niitäkään montaa ole ja rauduskoivua kun on niin pitää olla 100 vuotiasta ainakin et lahoamista alkaa luonnostaan tapahtumaan. Metsien luontainen lahoaminen ei millään riitä tekopökkelöiksi talousmetsässä sillä puut ei vanhene siellä et ne saavuttaisi sellaisen lahoamisen asteen. Se on hyvä jos suorittavan alueella on tehty tarpeeksi, täällä ei todellakaan riitä metsän tekopökkelöt. Ne tekopökkelöt keskittyvät hakkuuaukeille ja usein myös pihkapuuta. Jos ajattelee, että pitäisi metsässä kuusipuskan ympäröimänä, että tikka ei löydä niistä lintujen pesiä niin eihän niitä ole. Pöllökään ei rakenna pesää vaan pesii tuollaiseen koivupökkelön päälle. Pöllöjen ja eri tiaislajien taantumat ei johdu ainoastaan sinitiaisista.

    Gla

    Kuljin juuri suojelualueella. Laskin yhdestä vielä hengissä olevasta männystä seitsemän koloa.

    Raivauksilla 1-3 säästöpuuta/ha kuulostaa olemattoman vähäiseltä.

    Ammatti Raivooja

    Ilmeisesti 1kpl säästöpuuryhmä? Se yksi on 7mx7m ei siihenkään montaa puuta mahdu mitkä olisivat tarpeeksi paksuja. Mut jos ajatellaan et 65 vuoden päästä tehdään avohakkuu ja ne jää sinne hakkuualalle niin se on seuraava metsä missä ne sitten lahoaa sinne metsään eli tästä hetkestä n. 100 vuotta. Nytten kun tätä tilannetta on lähetty korjaamaan niin pitkään olla tekotuotannon varassa.

    Gla

    Ok, ryhmästä oli puhetta.

    Itse kasvatan sekapuustoa, siitä riittää säästöpuita.

    Kurki

    5 prosenttia per 4000 on 200. Lehtolajeja ei ehkä voi suoraan niputtaa reunalajeiksi.

    Kaikkia lehtolajeja näyttää yhdistävän luokituksen kriteerit :

    – Suppea esiintymisalue ja taantuminen, tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen, tai erittäin suuret kannanvaihtelut

    – Pieni populaatiokoko

    Olipa sitten uhanalaisuuden syy lahopuun puute, puulajien muutokset ym syyt, niin niihin voi liittyä myös pieni havaintomäärä maailmalaajisesti tai sitten että laji on erilaisen ilmaston laji, jossa on elinvoimainen.

    https://laji.fi/taxon/MX.206031/occurrence

    https://laji.fi/taxon/MX.206168/occurrence- Ruotsissa luokitus (NT)

Esillä 10 vastausta, 8,391 - 8,400 (kaikkiaan 8,851)