Moni eliölaji vaatii kasvualustakseen kuollutta tai lahonnutta puuta. Lahopuusta riippuvaisia lajeja on arviolta noin neljännes kaikista Suomen metsälajeista eli 4 000–5 000 lajia. Lahopuun väheneminen on syynä suoraan jopa 190 lajin ensisijaisen uhanalaisuuteen.

https://www.metsaan-lehti.fi/uutiset/luonto/lahopuu-on-kovakuoriaisten-ja-kaapien-koti.html

Linkin lainauksen viimeinen lause on valheellinen johtopäätös luvuista.

Oikea on, että nykyinen lahopuumäärä lahopuuta alle 5 m3/ha on riittävä eli lisää vanhoja metsiä suojeluun ei tarvita, sillä vain noin 5% lahopuulajeista on suoraan uhanalaisia. Lisäksi jätetään huomiotta sellaiset asiat kuten, että uhanalainen laji voi olla Suomessa ilmaston kannalta elinympäristönsä äärilailalla, joten sen ensijainen uhanalisuus ei ole lahopuun vähyys. Eteläisen Suomen lehtojen uhanalaiset lajit ovat juuri näitä. Lisäksi luonnostaan pienen populaation lajit ovat erittäin vaikeita saada millään ilveellä runsastumaan.

Tuossa on hienoja koivupökkelö kuvia linnuista pöllöistä, töyhtötiaisista, hömötiaisista ym. https://www.vastavalo.net/haku-koivup%C3%B6kkel%C3%B6.html

Tuollaista koivupökkelöä ei ole talousmetsissä lähes ollenkaan. Motokuskit vievät lähes kaikki koivut jo ensimmäisessä harvennuksessa jos niitä on taivauksessakaan uskallettu yhtään jättää. Koivut eivät yksinkertaisesti ehdi lahoamaan talousmetsissä pökkelöiksi ja yli 100-vuotiaita koivikoita en tiedä kun pienet pläntit suojelutipsauksissa. Varmasti maalahopuuta vaativilla lajeille menee paremmin.

Tuo on AR totta, että vanhaa järeää lehtipuuta uupuu. Mutta jos jokaiselle hehtaarille jätetään 150 neliötä säästöpuuryhmiä ja lisäksi vesistöille kaikkialla 5-20 metrin suojakaistat (riippuen sertistä ja vesistön leveydestä), hakkaamatta jäävää pinta-alaa kertyy jo mukavasti. Näillä alueilla voidaan systemaattisesti kehittää lahopuun määrää ja laatua. Jos tässä onnistutaan, tiukan suojelun alueita ei tarvita yhtä paljon kuin jos talousmetsissä ei tehdä mitään. Yksi avainbiotooppi tässä mielessä olisivat lisäksi lehdot; niissä on mahdollista suosia useampia puulajeja ja puut kasvavat nopeasti järeiksi. Lehtoja kannattaisi ennallistaa joutoalueille kuten peltoheitoille.

Tuossa oli pari koivuista energiapuu kuvaa lukijoiden kuvissa. Jälkeen kuvissa ei ollut koivuja, korkeintaan yksi. Lehtipuu on pääasiassa meillä nuorta ja energiapuubuumi vain pahentaa tilannetta kun lahoamisvaihetta ei ehdi tulemaan.

On osittain totta tämä ”yksi koivu tuhoaa 10 kuusta.” Olen seuraillut mhy:n tekemisiä mukavasti tienvarrella niin siellä on tämä varhaisperkaus 4-5 vuotta ja siihen on nyt lisätty tämä 10% Lehtipuutavoite. Tilanne on nyt sellainen, että siellä tosiaan on nyt reilusti ylikasvuisina 10% koivua. Sellasta taas. Rauduskoivumaassa kun 7-vuotiaana kun vedetään kaikki nurin niin rauduskoivu kasvaa samaa tahtia ja tätä olen menestyksekkäästi käyttäny. 5 vuotiaanakin raivattu rauduskoivu kasvaa ylikasvuiseksi.

Näin on ja asia on huomattu mutta vielä pitäisi saada metsiä koivuisemmiksi, että siellä päätehakkuuvaiheessakin olisi jäljellä niitä. Se 10% kin häviää harvennuksilta nopsaa jos siitä tehdään pökkelöä jo silloin.