Perinneluontotyypit ovat ihmisen luomuksia. Toisaalta ihmisen toiminta aiheuttaa rehevöitymisen (ravinteet sadantana ja kuivalaskeumana) kautta rantaniittyjen umpeenkasvua ja siten vesilintujen elinympäristöjen vähenemistä. Sama kehitys heinittyvissä paahdeympäristöissä. Osin luontaista, osin aiheuttamaamme.

Pohdin Hesarin kommentissa kuinka paljon meillä mahtaisi olla mustikkaa  jos metsämme olisivat luonnontilassa. En ole nähnyt arviota tästä.

Luontotyyppien uhanalaisuuden inventoinnissa ja luokituksessa vaikuttaa lähdetyn siitä, että jotain tarttis tehdä, mutta millä alueilla ja kuinka paljon, se on hyvä kysymys.

AR:n kommenttiin. Kun metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita ja toteutuksia, saadaan lisää monimuotoisuutta. Toki olisi toivottavaa että jos omistajan tavoitteena on hyvä puuntuotanto, tehtäisiin sitä tukevat hoitotoimet ajoissa. Ei meillä ole liikaa maata, kun huippusuhdanteessa hakataan joillain alueilla puuntuotannollisilla kestävyysrajoilla tai niiden yli. Niin kauan kuin puun hinnat ovat nykytasolla, tilanne jatkunee samanlaisena. Hyvä puoli tässä on että nuortuvat metsät ovat vähemmän alttiita kuoriaistuhoille. Toisaalta suojelun arvoiset metsät hupenevat Etelä-Suomesta kovaa vauhtia. WWF on sitä mieltä, että hiilinieluvajeesta tulee vielä kova lasku, mutta itse en jaksa tähän uskoa kun vajeita on monella muullakin EU-maalla.

L, voi ottaa huomioon, mutta asiaan liittyy yleensä taloudellisia seikkoja. Siksi vaatimukset eivät ole kovempia vaikkapa sertifioinnissa. Metsänomistajista suuri osa vaikuttaisi kuitenkin olevan monitavoitteisia, joten kunnianhimoista monimuototyötä voidaan saada lisää vapaaehtoisesti ilman korvausta. Omistajille tarvitsee kertoa mihin kannattaa keskittyä. Siinä mielessä nyt menossa oleva keskustelu vanhojen metsien kriteereistä tulee tarpeeseen ja on hyödyllistä.

Metsätalousmetsissä sertifikaatti kiristyi juuri keväällä tämän osalta ja jokaiselle hehtaarille jätetään nyt 1-3 50m2 raivaamatonta ja parhaiten luonnontilassa olevaa aluetta.  Ja kun niissä on kuusipuskaa niin muiden lajien lahotessa pois jää kuuset joten talousvaikutuksetkin jää pieniksi. Lehtilahopuupökkelöitä puuttuu vieläkin metsistä, ne pitäs saada seuraavaksi kuntoon.

”WWF on sitä mieltä, että hiilinieluvajeesta tulee vielä kova lasku..” Onko tuolla putiikilla todellisuudessa muu kuin vihersuunsoiton rooli? Missä ovat heidän omat ostetut metsänsä, joista voivat esimerkillisesti näyttää rytötalouden mallia?

Tv:ssä vilahti joku piällysmies todeten, että metsätalous on eniten hiilineutraalia. Liikenne (lento-) pahinta.

Sertin vesistöjen suojakaistoista kertyy paljon pinta-alaa, joka jää pääosin hakkaamatta. Nämä voisivat toimia tehokkaina lahopuun lisäämismisalueina säästöpuuryhmien ohella. Y-järjestöjen väheksymässä sertissä on paljon mahdollisuuksia, joiden avulla muun tiukan suojelun tarve saattaa vähentyä.