› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,341 - 8,350 (kaikkiaan 8,853)
1 2 3 … 834 835 836 … 884 885 886

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 8.6.2024, 09:39

    Metsätalouden vaikutus on haastava analysoitava kun moni muukin asia on muuttunut samanaikaisesti, mm. kilpailevien lajien kannat, kuten ollaan monesti keskusteltu täällälin. On tehty jonkin verran tutkimusta lintuinventoinneista niin että aineistoa on vertailtu suojelualueiden sisä- ja ulkopuolelta. Hömötiaiskeissi kuitenkin osoitti että tulos riippuu siitä millaista aineistoa osuu mukaan. Etelän suojelualueverkosto painottuu soihin ja karumpiin metsämaihin. Reheviäkin suojelukohteita on mutta ne taitavat olla pääosin pienialaisia.

    Hömötiainen, töyhtötiainen ja vastaavat metsälajit pitäisi ehkä tutkia niin että valittaisiin niille parhaita mahdollisia elinympäristölaikkuja talousmetsistä ja suojelualueilta ja verrattaisiin yksilötiheyksiä ja kehitystä toisiinsa. Tutkittava kysymys olisi että tarvitsevatko tiaiset suojelualueita vai resursseja?

    Värriön luonnonpuistosta on olemassa pitkiä havaintoaikasarjoja, mutta sielläkään ei pystytä erottelemaan suojelun kokonaisvaikutusta metsätalouden, metsästyksen ja saalistuksen osuuksiin. Luonnonpuiston ulkopuoliset tapahtumat vaikuttavat eläinkantoihin ja poro pääsee vapaasti laiduntamaan alueella.

    Lauri Oinonen 8.6.2024, 11:49

    Mielenkiintoista keskustelua ja siihen haluan sanoa, että onneksi metsä ja sen luonto aina pitävät puolensa. Minkäänlaiseen turhaan huoleen ei tästä näkökulmasta ole pitemmällä aikajaksolla katsoen aihetta.

    Havaittava tosiasia näyttää olevan, että luonto myös voi sitä paremmin, mitä paremmin metsät kasvavat. Silloin luontokin on monimuotoinen ja elinvoimainen. Kannattaa liikkua talousmetsissä, hengittää syvään ja aistia aidosti asiat.

    Erityiset tieteellisiin tarkoituksiin tarkoitetut suojelumetsät ja kansallispuistot ovat oma lukunsa, kunhan niistä ei leviä ympäristöön tuholaisia.

    Aina meidän on muistettava perusasia: ”Suomi elää metsästä”.

    Gla 8.6.2024, 12:56

    ”Minkäänlaiseen turhaan huoleen ei tästä näkökulmasta ole pitemmällä aikajaksolla katsoen aihetta.”

    Olen samaa mieltä, että turhaan huoleen ei ole aihetta. Sitä en tiedä, voiko syntyä tilanne, jossa turhaan huoleen on aihetta.

    Scientist 8.6.2024, 13:00

    Birdlifen käyrät ovat valitettavasti vain vuosilta 1980 -2005. Mielenkiintoinen on on esim viherpeipon tilanne. Oli kuusinkertaistunut 1980-2005, mutta nyt Punaisen kirjan mukaan erittäin uhanalainen. Syynä lienee tautiepidemia  josta hiljaa alettu toipua. Laji viihtyy muuten hyvin nuorissa kuusikoissa, joten tuskin metsänhoitoa voidaan syyttää.

    Kalle Kehveli 8.6.2024, 13:11

    Suokukko oli erittäin yleinen ja komea näky vielä muutama vuosikymmen sitten. Petolintujen (=kanahaukka) rauhoitus oli suokukon ja monen muun linnun tuho.

    mehänpoika 9.6.2024, 10:16

    Isossa kuvassa metsiemme kuusettuminen ja sen jatkuva lisääntyminen on suurin metsiemme monimuotoisuutta heikentävä tekijä. Kuusikoiden varjostuksessa hyvin moni kasvilaji katoaa näkyvistä, ja samalla moni eläinlaji joutuu etsimään elinpiirinsä muualta.

    Ilmaston kiihtyvä lämpeneminen ja siitä johtuvat erilaiset luonnontuhot kuusikoissa ei vielä ole vaikuttanut kuusikoiden perustamisen vähenemiseen. Jopa metsien hoito-ohjeita on muutettu kuusikoita suosiviksi. Esimerkkinä jatkuvan kasvatuksen hyväksyminen metsänhoitomenetelmänä.

    Pääasiallinen kuusikoiden lisääjä on ollut metsiemme virkistyskäytön nimissä sallittu liian tiheän hirvikannan ylläpitäminen. Mänty ja koivu ovat hirven ruokaa. Sekapuuksi kuusentaimikoihin niitä on työlästä saada hirviltä säästymään. Siksi ainoa järkevä toimenpide on hirvitiheystavoitteiden välitön ja voimakas pienentäminen. Sitä vaatii metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien hiilensidontakyky.

    A.Jalkanen 9.6.2024, 11:49

    Vuoden 2005 jälkeistä tilannetta voi tarkastella lintulajeittain sivustolla laji.fi > talvilintulaskenta.

    suorittava porras 9.6.2024, 11:57

    Varsilintujen kesäaikainen rauhoitus kiihdyttää monen muun lintulajin taantumaa. Pesärosvot voivat mellastaa vapaasti.

    A.Jalkanen 9.6.2024, 12:09

    Pöllöt ja haukat pitävät kurissa varislintuja. Ravintoketju!

    A.Jalkanen 11.6.2024, 13:19

    Mielipide Hesarissa: ”Hallituksen metsien suojelussa ei ole järkeä”.

Esillä 10 vastausta, 8,341 - 8,350 (kaikkiaan 8,853)
1 2 3 … 834 835 836 … 884 885 886