Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,331 - 8,340 (kaikkiaan 9,320)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Timppa

    Edelleen kinaan.  Nykyiset talousmetsämme ovat monimuotoisempia kuin metsät vaikkapa 80 vuotta sitten.  Jos linnusto on muuttunut yksipuolisemmaksi, niin miten tällainen negatiivinen korrelaatio on selitettävissä?

    Onko tässäkin kyse maatalouden rakennemuutoksesta, koska metsälaiduntaminen on loppunut?  Tai sitten kiinalaisten ja ranskalaisten ruokailutavoista?

    Asia on niin poliittinen ja yliopistoväki metsätalousvastaista, ettei koskaan saada mitään objektiivista tietoa.

    A.Jalkanen

    Timppa, vertailukohta ei ole sinulla tarpeeksi kaukana. Pitää mennä sinne aikaan kun ensimmäiset metsästäjä-keräilijät samoilivat Suomenmaata. Toki ilmasto ei ole nyt sama kuin silloin.

    Jos katsoo mainitsemastani Birdlifen artikkelista eri lintulajien pitkän aikavälin kehitystä näkee että toiset menevät ylös toiset alas. Se nyt ainakin on objektiivista tietoa.

    Voisiko Metsälehti joskus haastatella  esim. juuri Lehikoista ja vaikka Punaisen kirjan tekijöitä siitä miten nuo Kurjen monesti siteeraamat metsälajien uhanalaistilastot on tulkittava? Miksi lahopuulajiston tilanne ei ole hyvä vaikka se on Kurjen mukaan 95-prosenttisesti elinvoimainen? Onko toisilla lajeilla enemmän väliä kuin toisilla?

    Visakallo

    Timpan epäilyt ovat oikeita. Tutkijoiden yleinen talousmetsävastaisuus on johtanut tilanteeseen, että metsienhoito on valittu jo syylliseksi, vaikka itse ongelmaa ei vielä olisi ehtinyt tullakaan. Onhan siitä aivan omakohtaisiakin kokemuksia, miten lintulajisto muuttui, kun karjatalous loppui, ja suurella osalla peltoja viljely lopetettiin. Kottaraisilta loppuivat lantakasat ja varpusilta kauranjyvät.  Metsänhoidolla ei ole näidenkään asioiden kanssa mitään yhtymäkohtaa.

    Kalle Kehveli

    Linnuilla on aivan normaalia suuretkin kannanvaihtelut! Taudit ja kevään säät ovat tärkeimmät vaikuttimet.

     

    A.Jalkanen

    Kallelle luettavaa. Käppyröissä näkyvät paitsi vuosien väliset vaihtelut, myös pitkän aikavälin muutokset.

    https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/1984/tiedosto/Maalinnuston%20kannanvaihtelut_artikkelit_1984.pdf

    Timppa

    Kuin Stalinin Venäjällä.  Kun syyllinen tiedetään, níin rikoskin löytyy.

    Nyt verrataan todellisia havaintoja ja metsiä.   Niistä havainnoista metsätalous syyllistetään.

     

    Visakallo

    Minun on ainakin sanottava, että olen saanut näissä lintuasioissa laadukkaampaa tietoa mökin mummoilta kuin näiltä ns. julkisuustutkijoilta. Mökin mummon kun ei tarvitse hakemalla hakea syyllisiä, eikä rakentaa edustamansa järjestön julkisuuskuvaa.

    Timppa

    Annelin linkittämä lintukantojen seuranta 1983-2005 oli mielenkiintoinen.  Siitä selvisi, että yksittäisten lintulajien kannat lisääntyivät, vähenivät tai säilyivät ennallaan.  Ennallaan  säilyi myös 86 lajin esiintymisien keskiarvo.  

    Tuona aikana nuoret metsät ovat lisääntyneet, koska varttuneita metsiä on uudistettu eivätkä ensimmäiset uudistushakatut metsät ole vielä ennättäneet ikääntyä.  Toisaalta uudistushakkuusysteemissä osa metsistä jää ikääntymään vanhemmaksi kuin harsintaa eli jatkuvaa kasvatusta käyttäen on mahdollista.  Voi tietysti olla niin, että nämä muutokset metsissä vaikuttavat joihinkin lintukantoihin.  Kun joillakin lajeilla kannan vaihtelut ovat olleet erittäin suuria, niin selvää on, että lintukantoihin vaikuttavat pääasiasiassa muut kuin metsätaloudesta johtuvat tekijät.   Nämä voivat olla toisille lajeille myönteisäi ja toisille negatiivisia.

    A.Jalkanen

    Hyvä analyysi Timpalta. Lisäksi voi tarkastella eri pääluontotyypeissä esiintyviä lintulajeja ja erikseen meillä talvehtivia ja muuttavia lajeja. Tuo aikasarja loppui vuoteen 2005 mutta sen jälkeistä kehitystä näkee laji.fi-sivustolta talvilintulaskennan osiosta.

    Gla

    Timppa: ”Kun joillakin lajeilla kannan vaihtelut ovat olleet erittäin suuria, niin selvää on, että lintukantoihin vaikuttavat pääasiasiassa muut kuin metsätaloudesta johtuvat tekijät.”

    Olen samaa mieltä siitä, että moni muukin asia kuin metsätalous vaikuttas lintuihin. Timpan päätelmää ei kuitenkaan tuon aineiston perusteella voi tehdä. Sellaista dataa ei ole nyt käytössä, joka osoittaisi metsätalouden vaikutuksen ja mikä olisi lintukantojen kehitys ilman metsätalouden vaikutusta.

Esillä 10 vastausta, 8,331 - 8,340 (kaikkiaan 9,320)