› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,301 - 8,310 (kaikkiaan 9,339)
1 2 3 … 830 831 832 … 932 933 934

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 3.6.2024, 09:05

    Hesarissa pohditaan linnuston muutosta. Lintuatlas-seuranta on käynnissä, siinä kartoitetaan linnut 10×10 kilometrin ruuduilta.

    Jäin miettimään riekkoa, jonka harvinaistumisen syinä on pidetty ojituksia ja ilmastonmuutosta. Sehän näyttää atlaksen mukaan harvinaistuneen pitkällä aikavälillä myös pohjoisessa. Aivan viime vuosina riekkokanta on ollut siellä metsästettävällä tasolla. Pitkän aikavälin kehitys on kuitenkin ollut kaikkialla taantuva, kuten HY talvilintulaskenta havainnollistaa.

    Mikä mahtaa olla pohjoisessa poron rooli? Sehän syö lehtipuuston juuri siltä korkeudelta, jossa riekko asuu. Entä onko hirvestä hyötyä riekolle, mikäli laidunnuspaine pysyy kohtuullisella tasolla, kun hirvi pitää lehtipuuta lyhyenä ja tiheänä kasvustona. Riekko voi hyötyä viimeaikaisista metsänhoidon muutoksista, eli siitä että lehtipuustoa jätetään peitteisiin kohtiin raivaamatta (riistatiheiköt ja muut peitteiset ympäristöt).

    https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species&species=MX.26921&year=2023

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000010431193.html

    A.Jalkanen 5.6.2024, 11:12

    Metsäekologin mielestä etelässä pitäisi suojella mieluummin löyhemmin kuin tiukemmin kriteerein, jotta kokonaispinta-alat ja suojelualueiden koot saataisiin riittävän suuriksi ja toimimaan verkostona. Pienillä vanhan metsän laikuilla on suuri heikkenemis- ja häviämisriski.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010455824.html

    Gla 5.6.2024, 11:46

    Täytyy vaan päättää, paljonko pinta-alaa voidaan suojella. Sen jälkeen suojellaan, kyllä yksipuolisistakin kuvioista aikanaan kehittyy monimuotoisia. Siksi aukkojenkin suojelua olen ehdottanut, saadaan halvalla paljon hehtaareita. Tyhmää on rakentaa esteitä päätettyjen tavoitteiden eteen.

     

    A.Jalkanen 5.6.2024, 11:48

    Juuri näin. Jos nyt saadaan määrää, se muuttuu kyllä aikanaan laaduksi! Kommentoin tuonne että suurin puute ei ole nyt kriteerien puute vaan rahan puute.

    Timppa 5.6.2024, 15:50

    En kyllä yhtään ymmärrä miten vanha metsä voi olla parempi kuin nuori metsä.  Kyseessä on vain subjektiivinen vertailu.  Samalla logiikalla hautausmaa on parempi kuin päiväkoti tai koulu, koska siellä on paljon kuollutta massaa.

    Mitä me tarvitsemme, on paljon hyvin yhteyttävää metsää.  Näin huolehdimme parhaiten maapallosta.  Korvaamme fossiilisia tuotteita ja tuotamme aerosoleja, jotka edistävät sadantaa ja poistavat näin ollen ilmakehästä vesihöyryä.

    Tällaiset yhden asian suojelijat eivät ymmärrä tai halua tunnustaa miten paljon erilaista haittaa suojelu tuottaa.

    A.Jalkanen 5.6.2024, 18:06

    Vanha metsä on Etelä-Suomessa harvinaista ja siksi sen rippeet ovat arvokkaita. Jos olet vanhan metsän eliölaji, vanha metsä on hyvinkin objektiivinen asia: joko elinmahdollisuus on tai ei ole. Monimuotoisessa metsässä on paljon eri lajeja, myös esimerkiksi kaarnakuoriaisten luontaisia vihollisia. Samoin on luultavaa että ympäristön muuttuessa nopeasti monilajisempi yhteisö on sopeutuvampi, joustavampi ja kestävämpi kuin vähälajinen yhteisö.

    Satumetsäkriteerit voittivat, eli suojellaan metsiä joita ei ole olemassa.

    https://www.is.fi/politiikka/art-2000010478166.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=is_tf&utm_source=hs.fi&utm_content=promobox

    Visakallo 5.6.2024, 18:11

    Sari on kyllä  muissakin asioissa osoittanut olevansa hallituksen ainoa mies. Paras maa- ja metsätalousministeri aikoihin!

    Alaneva 5.6.2024, 19:09

    Hyvä päätös hallitukselta, jos vielä sitten valtion mailta suojelevat löysemmillä ikimetsän kriteereillä. Kyllä ne metsät aikanaan vanhenee. Hienoa että edes Sari pitää yksityisen metsänomistajan puolia.

    Timppa 5.6.2024, 20:37

    Satumetsäkriteerit voittivat, eli suojellaan metsiä joita ei ole olemassa.

    Kun oikeasti vanhoja metsiä ei juuri ole, niin on turhaa näytellä mitään suojelunäytelmää.  Sari on rehellinen.  Todellakin nainen paikallaan. Suojelee, jos on suojeltavaa.  Jos ei ole, ei suojella periaatteen vuoksi.

    Yhteismetsän maalla on pieni alue, jonka luulen olevan ikimetsää.  Se on suojeltu.  Luulen, että yleensä kaikki Etelä-Suomen ikimetsät on suojeltu.  Eikä varmaan kukaan vastusta ikimetsän suojelua.

    Jos suojelua haluttaisiin lisää, niin sitten jouduttaisiin suojelemaan tavallisia talousmetsiä, missä taas ei ole mitään järkeä.

    Metsäthän ovat kehittyneet hyvin nykysysteemeilläkin.  Sertifikaatit tulevat lisäämään vanhoja metsiä.  Tätä näissä keskusteluissa ei ole otettu lainkaan huomioon.  Enempää kuin sitäkään, että tämän suojelun kustantavat metsänomistajat.

     

    Kurki 5.6.2024, 20:49

    Lainauksia (kursivoitu) netistä.

    Sanalla ”metsä” tarkoitetaan usein metsä- ja kitumaan yhteenlaskettua alaa. Niiden pinta-alaosuudet ovat vastaavasti 67 ja 9 prosenttia, eli yhteensä 76 prosenttia.

    Maa ja sisävesien pinta-ala on 33,8 milj.ha

    Jotkut kuitenkin pitävät myös joutomaata metsänä. Jos haluaa ajatella näin, silloin Suomen maa-alasta metsää on 86 prosenttia.

    Joutomaat mukaan lukien metsäpinta-ala olisi 30,4 *0,86= 26 milj.m3

    Hehtaareissa laskettuna metsä- ja kitumaata on Suomessa yhteensä 23 miljoonaa hehtaaria.

    Suomen maapinta-alasta (sisävedet 3,4 pois) 30,4 milj.ha on metsää 20,4 milj.ha ja kitumaata 2,7 milj.ha.

    Joutomaata on 10% eli 3,1 milj.ha

    Sisävesiä ovat kaikki meren rannikolta sisämaan suuntaan sijaitsevat vesiympäristöt. Suomessa kaikkien sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa noin 8 % Suomen kokonaispinta-alasta( 39 milj.ha meret mukana).

    Taajamien yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on ainoastaan vajaat 2 prosenttia koko maan pinta-alasta

    Taajamia on 2% eli 0,7 milj.ha.

    Yhteensä siis metsät 20,4 milj.ha+ kitumaat 2,7 milj.ha + joutomaat 3,1 milj.ha + sisävedet 3,4 milj.ha + taajamat 0,7 milj.ha=

    Yhteensä 30,0 milj.ha.

    Tieväylien, rautateiden ja johtokäytävien viemää maapinta-ala en löytänyt. Olisiko ne sitten loput eli 3,8 milj.ha.

    Jos metsän määritelmä on, että puiden 10% latvuspinta-ala riittää, niin hakemalla näin kitumaista ja joutomaista  pinta-alaa kokonaisuojeluala 30% metsäalasta täyttynee jo.

Esillä 10 vastausta, 8,301 - 8,310 (kaikkiaan 9,339)
1 2 3 … 830 831 832 … 932 933 934