Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,261 - 8,270 (kaikkiaan 9,040)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • reservuaari-indeksi

    ”Varmaan koomisen näköistä maisemaa näistä jää..”

    Ehkä se on juuri tuo. Koetaan että metsä ei ole kunnolla ”hoidettu”, kun pökkelöt rikkoo näkymän. Ikään kuin niistä jotain haittaa olisi. Jostain taustalla olevasta ideologiasta tai aatteesta voi olla kysymys.

    Hanna

    Ammatti Raivooja

    Koivut viedään lähes viimeistä myöden jo ensimmäisessä harvennuksessa. Päätehakkuussa ei ole sitten jättää kuin havupuupökkelöitä, mitkä ei sitten ole sama asia. ”Tikkametsiä” pitäisi suojella enemmän, jos hömötiaisia haluttaisiin auttaa. Sellanen vanha koivikko lahoaa pikkuhiljaa ja pökkelöä on jatkuvasti tarjolla.

    A.Jalkanen

    Vastine Virkkalalle. Michael M. Müller. (2024). Metsänhakkuut ja hömö- sekä töyhtötiaiskannan taantuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24005.

    https://doi.org/10.14214/ma.24005

    ”Virkkala kehottaa suosimaan jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta sivuuttaen kuitenkin sen seikan, etteivät koivu ja haapa uudistu jatkuvapeitteisessä metsässä niin, että muodostuisi pesäpuiksi riittävän paksuisia runkopuita. Tämä olisi kolopesijöille kuten hömö- ja töyhtötiainen hyvin haitallista. Aukkoja tarvitaan lehtipuuston kehittymiselle, muodostuvatpa ne hakkuiden, metsäpalojen tai myrskytuhojen seurauksena.

    Kun puuston määrä on Suomen metsissä kasvanut tasaista vauhtia 1970-luvun 1500 miljoonasta kuutiosta nykypäivän noin 2500 miljoonaan kuutioon, voi kysyä miksi monissa metsälintujen kannankehitystä käsittelevissä tutkimusjulkaisuissa halutaan tarkastella vain hakkuumäärää linnuston muutoksia selittävänä tekijänä? Hakkuiden vähentäminen ja puustomäärän edelleen kasvattaminen ei välttämättä edistäisi tiaisten elinmahdollisuuksia.

    Metsämme ovat muuttuneet niin monella tavalla; mikä on ollut metsäojitusten, metsien tihentymisen ja tasaikäistymisen sekä alikasvokseen kohdistuvan muutoksen (seurauksena hirvieläinten ja harvennushakkuiden ennakkoraivausten lisääntymisestä) ym. merkitys linnustolle? Laadukas tutkimustieto erilaisten hyvin määriteltyjen metsäympäristön muutoksien merkityksestä metsälinnustollemme on edellytys tehokkaiden korjaustoimien löytämiseksi.”

    Niinpä! Hömötiaisen kanssa pesäkoloista kilpailevien sini- ja talitiaisten ja sen pesiä ratsaavan käpytikan voittokulku kohti pohjoista jatkunee ilmaston muuttuessa. Vaikka jotkut muut lajit tarvitsevat laajoja vanhojen metsien suojelualueita, hömötiainen ja töyhtötiainen eivät välttämättä kuulu niihin. Niitä voitanee auttaa jättämällä pesäpuiksi sopivia pökkelöitä peitteisiin elinympäristön kohtiin (esim. riistatiheikkö tai säästöpuuryhmä). Avohakkuualalle käpytikalle ja varpuspöllölle helposti löydettäväksi jätetty pieniläpimittainen pökkelö ei ehkä ole paras mahdollinen sijainti. Se voi myös ehtiä jo lahota pois ennen kuin taimikko kehittyy riittäväksi suojaksi.

    Virkkalan ehdotus peitteisyyttä eli suojaa lisäävästä jatkuvasta kasvatuksestakaan ei ole kelvoton. Se voi toimia ainakin väliaikaisesti sellaisessa maastonkohdassa, jossa voidaan säästää lehtipuita – joko ruokaa tai pesäpaikkoja tarjoavia. Esimerkiksi vesistöjen suojakaistat, jotka poimintahakataan ja joita on suuret pinta-alat sertifioinnin ansiosta. Lisäksi pienialaiset tärkeät elinympäristöt, jotka voidaan jättää kokonaan hakkaamatta tai kohdistaa hakkuita havupuihin.

     

    Kurki

    Ministeriössä on tiedostettu lahopuun riittävyys jo tasolla <5 m3/ha kaikissa metsissä, sillä lahopuulajien elinvoimaisuus jo tuolla lahopuumäärällä on niinkin huikea kuin 96% lahopuulajeista. Loput uhanalaiset lahopuulajit ovat sitten pienen popun tai toisenalisen ilmaston lajeja.

    Hyvä päätös.

    Kahden ministeriön erimielisessä luonnoksessa maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että vanhaksi metsäksi katsotaan Etelä-Suomessa yli 140-vuotias kuusikko, jossa on hehtaarilla lahopuuta vähintään 50 kuutiota hehtaarilla, tai yli 140-vuotias männikkö, jossa on vähintään 40 kuutiota lahopuuta hehtaarilla.

    https://www.hs.fi/alueet/art-2000010426029.html

    A.Jalkanen

    Ei ole minkäänlaista ongelmaa. Tähän on pragmaattinen ratkaisu. Valtion metsistä rauhoitetaan (tai ostetaan valtiolle yksityisiltä Etelä-Suomesta) runsaspuustoisia noin satavuotiaita metsiä, mieluiten kirjanpainajan kuivattamia, ja tehdään niihin ennallistamispoltto lahopuun lisäämiseksi.

    Kurki

    Mielenkiintoista.

    Jos en tallettanut tuota hesarin uutista vanhoista metsistä tänne, niin enää en löytäisi sitä hesarin etusivulta enkä uusimmista uutisista. Nyt etusivulla on se uutinen merikotkista.

    Kurki

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010433575.html

    Jos ajatellaan hetken aikaa ekologi Ilkka Hanskin tapaan: kolmannes (30 %) alueista tulisi olla vähintään osittain suojeltua ja tästä kolmanneksesta kolmannes (10 %) tiukasti. Tuon kymmenyksen tiukan suojelun saavuttaminen kaikissa maakunnissa ja kaikissa pääluontotyypeissä (metsä, vedet, suo, tunturit, saaristo) tulee tekemään tiukkaa, koska julkista rahaa ei ole tarpeeksi maiden lunastuksiin. Yritysten ja varakkaiden yksityishenkilöiden apu tulisi tarpeeseen.

    Nuo prosentithan on jo kasassa metsien ja soiden osalta..

    Metsiä+kitumaita suojeltu 3,0 milj.ha (13%) 23 milj.ha:sta. Lisäksi tulevat kaikki metsäksi luettavat alueet kuten suot ja rämeet 10% latvuspeittävyydellä plus muut kitumaat kasvulla 0,99…0,1 m3/ha/v, jotka ovat talouskäytön ulkopuolella 4 milj.ha eli yhteensä 7 milj.ha eli 30% metsien pinta-alasta.

    Soita on suojeltu 1,3 milj.ha( 30%) 4,0 milj.ha:sta.

    Eipä juuri tauko auttanut spammia tulee vähän joka paikkaan.

    A.Jalkanen

    Jos tarkoitat Kurki spammilla vakiokirjoittajien antia, niin pitää kyllä paikkansa ainakin Hesarin puolella.

    Kurki

    Tarkoitan tämän keskustelupalstan vastauksiin tulevaa roskaa >< spam ><<<<spam><<<pum pum<>>>>. Niitä pitää siivota pois joka kerta kun tänne postaa.

    Nostokoukku

    Hesarin kirjoituksessa puututtiin politiikkojen hokemaan, että Suomessa osataan ja hoidetaan metsiä hyvin. Se on totta, mutta vain puuntuotantoalueiden osalta, metsät ovat eri asia. Etelä-Suomessa ei enää ole oikeita metsiä kuin muutamalla suojelualueella. Nekin erillisinä sirpaleina.

Esillä 10 vastausta, 8,261 - 8,270 (kaikkiaan 9,040)