Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,251 - 8,260 (kaikkiaan 9,040)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Ammatti Raivooja

    Sinitiainen on yleistynyt talviruokinnan takia ja hömötiainen on häviäjä kun yli-ikäiset koivikot häviää kun hömötiainen ei pesi pönttöön. Laitoin kerran pihalle kymmenkunta pönttöä 10-15metein välein. Niihin tuli 4-5 paria kirjosieppoa ja loput tiaisia. Jossain joku lintujen seuraaja teki päätelmän, kun näki tiaisen hätistämässä kirjosieppoa pöntöstä, että kirjosiepon ahdinko johtuu talitiaisesta vaikka lajit yhtälailla epätieteellisen kokemuksen perusteella kärsivät lähinnä pönttöjen puutteesta. Tai pehmeiden koivujen.

    Puustola

    Hömötiainen ei ole erityisesti vanhojen koivikoiden laji ja sille riittää lahopuita. Pääasialliset pesäpuut ovat 13-15 cm läpimittaisia kuolleita leppiä ja koivuja, mitä muodostuu taimikoihinkin muutamassa vuosikymmenessä.
    Kirjosieppo hätistää tiaiset jo niiden käyttöön ottamastakin pöntöstä, eikä sillä ole mitään ahdinkoa.
    Sinitiaisen agressiivisuus hömötiaista kohtaan on merkittävää. Uuden pesäpökkelön etsiminen ja kolon kaivaminen vie voimia ja varmasti heikentää pesimätulosta.

    Nostokoukku

    Minulla on sama havainto kuin Puustolalla. Tiaiselle tulee jo pesinnän aloitettuaan häätö, kun mustatakki kirjosieppo palaa muutolta. Omenapuussa on ollut vuosia pönttö aivan ikkunan alla. Olen seurannut kamppailua ja tiaiselle tulee aina lähtö.

    Ammatti Raivooja

    Joo eipä paljoa ole enää lahoja koivuja taimikoissa tai harvennetuissa metsissä jos koivuja ylipäätään on muutama jääny, on se jo ihme. Leppäkään ei ehdi enää lahoamaan kun energiapuuta otetaan. Viimeinen vanha hieskoivu metsikkö vedettiin meilläkin ylispuuhakkuuna pois ja jäljelle jäi vain kuusikkoa. Hömö- ja kuusitiainen kaivelin siellä koivuja. Vanhoja koivikoita pitäisi suojella, ei riitä lahopuun määrä metsissä. Sen lisäksi hömötiainen tarvitsee 5 kiloa itikoita kesässä et mielellään pitäisi olla myös kosteita painanteita eikä himo-ojitettua.

    Jäi kokeilematta monta pönttöä pihalle pitäisi laittaa, että ei olisi enää tulijoita ettei tarvitsisi riidellä. Kirjosiepot sai tosin kärhämiä keskenään aikaiseksi myös pihalla.

    A.Jalkanen

    Paljon menee aikaa ja tupakkia taas turhuuksiin eli vanhan metsän määritelmästä kiistelyyn. Luonnonmetsä-työryhmän työn tulos olisi osittain jo valmis pohja josta edetä suojelutoimissa (vaikka luonnonmetsä on laajempi käsite kun se voi sisältää nuorempiakin kehitysvaiheita).

    Arvokkaiden luonnonmetsien lisäksi kannattaa suojella ”uhanalaisia” luontotyyppejä eli se tuttu lista: harjut, paahdeympäristöt, perinnebiotoopit, lehdot, tunturit ja valikoidut suotyypit. Nämä ovat hyödyllisiä suojeltavia koska niissä elelee paljon uhanalaisia lajeja.

    Kurki

    Kolmantena päivänä hömötiaisia ei enää näkynyt. Paikalla oli vain sinitiainen.

    Englannissa sama juttu. Tehty tutkimus.

    A study carried out between 1995 and 2000 courtesy of Maxwell (2002) highlighted perfectly the potential implications of competition on nesting Willow Tits. Here 30 Willow Tit pairs occupying both natural holes and nest boxes were observed with only 10 of these pairs successfully fledging young. Of the 20 unsuccessful pairs, 18 had their nest cavity taken over by Blue Tits and a further two by Great Tits.

    https://www.conservationjobs.co.uk/articles/just-what-is-causing-the-decline-of-uk-willow-tits/

     

    Ammatti Raivooja

    <span style=”color: #202122; font-family: -apple-system, BlinkMacSystemFont, ’Segoe UI’, Roboto, Inter, Helvetica, Arial, sans-serif;”>The rapid decline is believed be due to three factors: habitat loss, competition for nest holes by other tits particularly blue tits, and nest predation by the </span>great spotted woodpecker

    Katoin mitä Wikipedia sanoo eli käpytikan väheneminen. Johtuu metsärakenteen muuttumisesta nuoreksi havupuuvaltaiseksi ja muutenkin. Kaikki luonnossa liikkujat ovat varmasti huomanneet palokärjen yleistymisen, jota taas havumetsä suosii. Pesäkolojen määrän väheneminen. Ja sinitiainen.

    Hömötiainen pesä kun on sellasen tumpissa niin onko se vähemmän alttiina myöskin pedoille? Liito-orava mm. Syö tiaiset omista koloista.

    reservuaari-indeksi

    Miksiköhän mo:t laajemmin ei huolehdi tuosta lahopuuasiasta. Ei ole paha rasti jättää tasaisesti pökkelöitä sinne tänne, tiedän hyvin koska niin toimin.

    Ei maksa mitään. Pitäisi vissiin siihenkin jotain tukea saada, että yksinkertainen asia yleistyisi.

    Hanna

    Kurki

    Harvennuksillahan jääkin aina tärveltynyttä lehtipuuta pystyyn ja samoin tiheiköitä jätetään sertien mukaan.

     

    Gla

    Hanna: ”Miksiköhän mo:t laajemmin ei huolehdi tuosta lahopuuasiasta. Ei ole paha rasti jättää tasaisesti pökkelöitä sinne tänne, tiedän hyvin koska niin toimin.”

    Hyvä kysymys. Ehkä syynä on se, että keskustelu painottuu avohakkuisiin ja lahopuusta puhuttaessa avohakkuiden jättöpuihin. Harvennushakkuiden jättöpuut eivät ole olleet samalla tavalla esillä. Itsekin hoksasin tämän vasta jokunen vuosi sitten. Sen jälkeen olen polttopuutyömailla näitä jättänyt, jos sopivan kokoista tyvipölliä on ollut tarjolla. Varmaan koomisen näköistä maisemaa näistä jää jäljelle, reilun metrin natsoja paikoin runsaastikin.

    Silloin kun siivoan yli 50-100 m päässä tiestä olevaa kuviota, myös maahan jää runsaasti lahopuuta rankoina.

     

Esillä 10 vastausta, 8,251 - 8,260 (kaikkiaan 9,040)