› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,231 - 8,240 (kaikkiaan 9,040)
1 2 3 … 823 824 825 … 902 903 904

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 11.5.2024, 16:02

    ”Nekö ei vastaa kysymyksiin!?!!!!!!???!!!”

    Mitä tällä kertaa mahdat tarkoittaa kysymys- ja huutomerkeilläsi? Mielestäni kerroin vastauksen edellisessä kommentissani.

     

    Timppa 11.5.2024, 17:00

    Jos joku laji olisi todella harvinainen, niin sen havaitseminen olisi erittäin epätodennäköistä.  Kaikki harvinaisiksi väitetyt lajit ovat todellisuudessa yleisiä.  Ei muuten olisi millään mahdollista, että lähes jokaisen suuren rakennushankkeen paikalta löytyy joku harvinaiseksi väitetty laji.

    Nostokoukku 11.5.2024, 17:40

    Missä on Metsähallituksen monikäyttömetsiä? Taitaa olla samanlainen nimihirviö kuin ”biotehdas” sellutehtaasta.

    Kurki 11.5.2024, 19:38

    Luodsi-hankkeen loppuraportti s. 24: ”lahokaviosammal ei nykytiedon mukaan ole yksinomaan vanhojen metsien laji, vaan sitä on löydetty myös voimakkaasti käsitellyistä metsistä

    Lajitietokeskus ei näytä reagoineen. On edelleen erittäin uhanalainen (EN), vaikka sitä löytyy vähän joka paikasta.

    Miksiköhän tämä yksi laji on otettu esille? Tästäkö syystä?

    Laji on estänyt vaikka mitä rakentamista. Hullua touhua.

    https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000006521760.html

    https://www.talouselama.fi/uutiset/lahokaviosammal-pysaytti-hakkuut-metsakone-poistui-paikalta-luonto-liiton-iskuryhma-ei/10781862-f940-336f-bf89-f84fa748cbe4

    Kurki 11.5.2024, 19:57

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/blogit/ideologiat-vievat-tiedetta/#5dfaa1a5

    Lahokaviosammalesta tässäkin.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kommentti-missa-uhanalaiset-ja-sukupuutot-ovat-totta/#5dfaa1a5

    Kurki 11.5.2024, 20:35

    Lahokaviosammaleen esiintyminen on riippuvaista etenkin sopivien kookkaiden maalahopuiden ja -kantojen runsaudesta ja tasaisesta pienilmastosta

    Ja nyt kelpaa sitten kannotkin lahopuuksi, vaikka lahopuun laskutapa ei niitä näyttäisi sisältävän? Jos kannot laskettaisin mukaan tuo 10 m3 tavoite kyllä täyttyisi.

    Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) perusteella Suomen metsissä on kuollutta puuta keskimäärin 5,4 m3/ha. Määrä on lisääntynyt Etelä-Suomessa, missä kuollutta puuta on nyt metsä- ja kitumaalla keskimäärin 3,2 m3/ha, kun määrä 1990-luvun lopussa oli 2,8 m3/ha. Pohjois-Suomessa lahopuuta on keskimäärin 7,6 m3/ha.

    Lahopuukoeala on 7 metrin säteinen ympyrä, jolta mitataan kaikki läpimitaltaan vähintään 10-senttiset pystyssä tai maassa olevat kuolleet puut.

    A.Jalkanen 11.5.2024, 20:57

    Kannoista ei varsinaisesti ole pulaa, pystyssä ja maassa olevista puista on. Kantojen määrästä kai saadaan hyvä arvio jo hakkuumäärien pohjalta.

    Seppo Vuokko kirjoittaa kyllä hyvin muun muassa lahopuiden leviämiskyvystä. Luodsi-hankkeen raportin kohdalla mietin sitä että ehkäpä asioissa päästään eteenpäin kun kerran vajaus tietoudessa lajien elinympäristövaatimuksista on tunnistettu. Kun tietous lajien levinneisyydestä, yleisyydestä ja vaatimuksista lisääntyy, niin uhanalaislistat saadaan ehkä toimimaan paremmin suojelutoimien apuna ja ohjeena. Lisäksi kun talousmetsien luonnonhoitoa tehdään pitkäjänteisesti, nähdään jossain vaiheessa vaikutuksia.

    Kurki 11.5.2024, 21:26

    Kannoista ei varsinaisesti ole pulaa, pystyssä ja maassa olevista puista on.

    Ei kai tuo pidä paikkansa, sillä lahopuuriippuvaisten lajien elinvoimaisuus on ollut iät ja ajat 96% luokkaa eli niin korkea, että sitä on hyvin vaikea nostaa enää millään konstilla.

    Kaikkien arvioitujen lajien elinvoimaisuus on pysynyt Punaisten kirjojen mukaan jo 30 vuotta sinnä 90% tuntumassa eli tätäkään prosenttilukua on vaikea enää nostaa, kun se on niin korkea.

    A.Jalkanen 11.5.2024, 23:59

    Jos otetaan huomioon, että osasta lahopuuriippuvaisista lajeista niiden tilannetta ei tunneta riittävän hyvin arviointia varten, niin kuva elinvoimaisuusasteesta muuttuu. Voisi olettaa että vähän tunnettujen lajien tilanne on heikompi kuin yleisempien ja sitä kautta helpommin kartoitettavien lajien tilanne. Muistanko oikean suuntaisesti että meidän lajeista noin puolet tunnetaan tarpeeksi hyvin jotta uhanalaisuus on voitu arvioida? Tämä kuva ja kuva yksittäisistä tunnetuista lajeista muuttuu koko ajan kun lajistoinventointeja tehdään lisää. Myös lajien tilanteet muuttuvat ajassa ja evoluutio toimii.

    Jotta saadaan monimuotoisuudesta kattava kuva, tarvitaan tietoa elinympäristöjen laadusta ja määrästä (esimerkiksi lehtojen määrä ja ominaisuudet) sekä luonnossamme tärkeiden lajien sisäisestä monimuotoisuudesta ja tilanteesta. Erityisesti niistä, joille Suomi on lajina tärkeä alue, kuten saimaannorppa tai metsäpeura. Pelkkä lajien määrä ja niiden jakautuminen uhanalaisluokkiin on karkea mittari, joka ei yksin riitä.

    Helpointa ja halvinta on inventoida elinympäristöjen määrää, jakautumista ja ominaisuuksia. Tämä on syy miksi luontotyyppien uhanalaisinventaario näyttäytyy järkevänä, vaikka luontotyypin uhanalaisuus on käsitteenä keinotekoinen. Luontotyypit kun ovat paikallaan pysyviä asioita, jotka eivät häviä, mutta niiden ominaispiirteet muuttuvat. Poikkeuksiakin on, kuten se että suo ojitetaan muuhun käyttöön tai että soraharjusta kaivetaan sora pois ja viedään muualle.

    Kts. kirjasta Metsän kätköissä : Suomen metsäluonnon monimuotoisuus s. 23 lajien merkitystä kuvaavat hypoteesit.

    Rane 12.5.2024, 13:17

    ”Voisi olettaa että vähän tunnettujen lajien tilanne on heikompi kuin yleisempien ja sitä kautta helpommin kartoitettavien lajien tilanne.”

    Näin varmasti on.Se että metsiltä ja metsätaloudelta vaaditaan että kaikkien mahdollisesti löytyvien lajien tulisi olla yleisiä ja elinvoimaisia ja niille olisi ainakin luotava varmuuden vuoksi elinolosuhteet on älytön vaatimus.Jos metsät olisivat täysin koskemattomia niin silloinkin jotkut lajit häviäisivät kilpailussa.

Esillä 10 vastausta, 8,231 - 8,240 (kaikkiaan 9,040)
1 2 3 … 823 824 825 … 902 903 904