Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,121 - 8,130 (kaikkiaan 9,230)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Metsuri motokuski

    Katsokaapa vaikka yle areenasta sellainen sarja kuin poronuoret. Saatte edes hiukan käsityksen millaisesta rahasammosta on kyse.

    Timppa

    Ainakaan Ylä-Lapissa pedot eivät ole olleet ongelma.  Ongelma on ylilaiduntaminen ja siitä johtuva keinoruokinta, mikä maksaa.  Tietysti voi olla hankalia talvia, jolloin hanki jäätyy, etteivät porot saa kaivettua sen alta sitä vähääkään, mitä sattuu olemaan.

    puutuomas

    Tuossa pariviikkoa sitten hiihtelin ylälapissa n.20km lenkin ja yhteensä 4kpl juuri ahman tappamaa poroa oli sillä reitillä, kuinka paljon lieneekään jos olisi alkanut tarkemmin ympäristöstä etsimään. Että poromiehen kannalta vaikutti ongelmalta, mutta eipähän tule ylilaidunnuksen vaaraa. Ahma näytti pitävän siitä huolen.

    A.Jalkanen

    Ahmoista (ja vähemmän kotkista) tosiaan maksetaan muhkeat 10 miljoonan korvaukset vuodessa, joten pitäisikö sitä metsästää enemmän Lapissa? Jos petohävikki pienenisi, porotalouden kannattavuus paranisi ja tuen – ja ehkä myös suurten poromäärien – tarve vähenisi. Ylilaidunnus johtuu liian suurista poromääristä, ja sitä ongelmaa ei ahma yksin ratkaise, vaan MMM kai määrittelee porojen maksimimäärän.

    Politiikkaradiossa pohditaan miksi poliitikkomme jarruttavat luonnon suojelua.

    https://areena.yle.fi/podcastit/1-68244749

    reservuaari-indeksi

    A. Jalkasen nimeä ei näytä olevan allekirjoittaneissa. Imaisikohan kellari vai ulkokehä tuossa kohtaa, lailla mustan aukon. Jos, niin pelottavaa.

    Avoin kirje.pdf – Google Drive

    L

    Tolopainen

    Helsingissä haisee Kemerin luonnonpuisto. Tätä se sitten on kun suoalueita ei ojiteta, niissä olevat rikkiyhdisteet vapautuvat ilmakehään yhdessä metaanipäästöjen kanssa. Suo on sulanut ja mätäneminen hapettomissa olosuhteissa on alkanut.

    A.Jalkanen

    En tiedä miksi ei ole annettu mahdollisuutta allekirjoittaa… todennäköisesti siitä syystä kun en ole missään virassa enkä toimessa niin en kuulu mihinkään postituslistoihin. Paitsi SMS mutta siellä lista ei ole ollut esillä.

    Sitä hieman ihmettelen miksi tarvittavaa ennallistamispanosta ei voida toimeenpanna jokaisessa EU-maassa jos asia on kerran tärkeä ja tuottoisa. Miksi pitää hakea pakko Brysselistä kun asiaa osataan hoitaa paikallisestikin. Ollaan kuitenkin sitouduttu Montrealin-Kunmingin sopimukseen ja niin ovat muutkin allekirjoittajamaat sitoutuneet.

    Käytännön toteutus riippuu sitten rahasta; jos kansa äänestää sellaisia puolueita ja poliitikkoja jotka antavat rahaa niin sitten homma etenee. Vapaaehtoisin toimin etenee myös.

    Timppa

    Noiden listojen allekirjoittaminen on kiristystä.  Jos olet virassa tai apurahaa hakemassa, niin virkaura tai apuraha tyssää siihen, ettet allekirjoita.  Hyvä, ettet Anneli ole kirjoittanut.

    Kurki

    Keskustelussa mainittiin luontokato, kuudes sukupuuttoaalto ja keskusteltiin ennallistamisasetuksesta, metsäkatoasetuksesta ja vesistöasetuksesta.

    Ennallistamisasetus maksaisi Suomelle 13…19 miljardia ja se korvaisi itse itsensä mesimarjojen ja vesipuhveleiden kasvatuksella.

    Ja kokoomuksen heikki Autto sitten kertoi miten nämä asiat Suomessa ovat ja tulee hoitaa.

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan lakiehdotuksesta koituu Suomelle 13–19 miljardin euron kustannukset vuoteen 2050 mennessä (noin 931 miljoonaa euroa vuodessa), ja ennallistettava pinta-ala on 2–6 miljoonaa hehtaaria.

    Esimerkiksi väkiluvultaan yli 15 kertaa suuremman Saksan ennakoidut kustannukset ovat vain 190 miljoonaa euroa ja Belgian ja Itävallan noin 65 miljoonaa euroa vuosittain .

    Linkki: https://forest.fi/fi/artikkeli/kuka-maksaa-ennallistamisasetuksen-kustannukset-valtio-vai-eu-suomen-euroedustajat-erimielisia/#d3847bf0

    Visakallo

    Helsingin haju alkaa saada mielenkiintoisia piirteitä. Latvialaiset ovat kertoneet, etteivät ole havainneet hajua suoalueellaan. Ettei vain olisi niin, että haju tuleekin paljon lähempää esim. Helsingin edustan merialueelta, jonne jätevesipuhdistamon purkuputkea on jatkettu?

Esillä 10 vastausta, 8,121 - 8,130 (kaikkiaan 9,230)