Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,111 - 8,120 (kaikkiaan 9,230)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • A.Jalkanen

    Mitä uhanalaisille tulisi tehdä? Alentaa poromääriä, antaa lisää tukea kotieläinten pitoon laitumilla, rauhoittaa lisää lehtoja?

    Puuki

    Osalle poron kasvattajista voisi kustantaa muuta hommaa mm. luonnonhoitoa kuin maksaa tuhokorvauksia poroista joiden pito on kallista yhteiskunnalle.

    Metsälaidunnusta tulisi lisätä; se pitää yllä metsäniittyjen kuntoa. Äkkijyrkkiä lisää maaseudulle.

    Lehtoja pitää hoitaa kaatamalla liian varjostavia kuusia pois lehtipuiden tieltä.

    Metsuri motokuski

    Kiva antaa neuvoja poronhoidosta kun ei ole yhtään poroa eikä se ole elinkeino missään mielessä. Monellakaan ei taida olla metsiä edes poronhoitoalueella.

    Voisitko antaa mieluimmin ohjeita vaikka siitä kuinka näitä veronmaksajien tukia voitaisiin järkeistää kotona asuville työtä vieroksuville työttömille. Voisi olla vähän tutumpi aihe.

    Kurki

    Puuki: Uhanalaisia on eniten tuntureilla ja metsäniityillä.

    Kävin läpi Punaisen kirjan 2019 tunturipaljakoiden uhanalaiset (ei mukana silmällä pidettävät) lajit ja kahta lukuunottamatta ne olivat kaikki Käsivarren lapissa niin kutsutulla Erämaa alueella (onhan siellä käsivarressa myös erillinen Mallan luonnonsuojelupuisto), joka on suojeltu lailla saamelaisten elinkeinojen suojelemiseksi. Lajit ovat Norjassa elinvoimaisempia ilmeisesti merellisyydestä johtuen. Porojen osuulle uhalaisuudesta ei voi tehdä mitään ja loput lajien uhanalaisuudesta tulee Suomen luonnosta, jolle myöskään ei voi tehdä mitään.

    Eikö tällaiset lajit pitäisi laittaa johonkin sellaiseen kategoriaan kuten ” Ovat jo luonnon hellässä huomassa, joille ei voi tehdä enempää”.

    Suurin lajien uhkatekijä Suomessa on luonto, niin myös Hömötiaiselle. Nämä lajit taas pitäisi laittaa kategoriaan ” Lajit, jotka vaativat ihmisen hellittämätöntä ponnistelua Suomen luontoa vastaan”.

    Puuki

    Onko se metsurimotokuskilla itsellään isokin tokka, kun itse antaa neuvoja mistä sopii antaa neuvoja ?

    A.Jalkanen

    Mallan luonnonsuojelupuisto, joka on suojeltu lailla saamelaisten elinkeinojen suojelemiseksi. Lajit ovat Norjassa elinvoimaisempia ilmeisesti merellisyydestä johtuen

    Mallan puisto on kai alun perin perustettu alueen erikoisen kasvillisuuden suojelemiseksi. Erikoisuus johtuu siitä että puiston alueella Skandivuoristo ulottuu Suomen puolelle. Aiemmin sitä ympäröi poroaita joka suojeli sitä myös poroelinkeinolta. Sopiva annos sorkkaeläinlaidunnusta on ilmeisesti tarpeellinen tunturikasveille, mutta annos on nyt liian höveli.

    Kannatan Kurjen ajatusta että uhanalaiset luontotyypit ja lajit tulisi luokitella kahtia: sellaiset joille meidän tulee tehdä suojelua ja luonnonhoitoa ja sellaisiin joille ei tarvitse tehdä mitään. Sitten hoidettaville lajeille raportti samaan tapaan kuin Tapio on laatinut Luodsi-hankkeessa luontotyypeille. Vai onko sellainen jo olemassa – ilmiantakaa jos on!

    EU:n luontodirektiivin luontotyyppien tilan parantaminen – Selvitys sitoumuksen edellyttämistä toimista. Luodsi-hankkeen loppuraportti.

    Puuki

    Oikeasti poron kasvatus on tehty hankalaksi huonon petopolitiikan avulla. Siksi olisi kohtuullista valtion kustantaa porojen hoitoon kyllästyneiden elatus toisella tapaa.

    Metsuri motokuski

    Kuinka se on huono kun suomen suuri petokanta on itä ja varsinaissuomessa. Poronhoitoalueilla pedot eivät ole pääosin rauhoitettuja. Eiköhän olisi parempi että nämä kyllästyneet porinhoitajat tienaisivat itse oman lepänsä eikä valtio veronmaksajien rahoilla niitä elätä.

    Kurki

    Eiköhän olisi parempi että nämä kyllästyneet porinhoitajat tienaisivat itse oman lepänsä

    Aivan ja Lappikin pysyisi asuttuna. Eiköhän siellä ole jo riittävästi suojeltu.

    Puuki

    Niillä porojen kasvattajilla on tarkat säännökset milloin pedon saa tappaa ja sen takia tuhoja tulee paljon . Monet elää korvauksilla jo nyt.

Esillä 10 vastausta, 8,111 - 8,120 (kaikkiaan 9,230)