› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,101 - 8,110 (kaikkiaan 9,233)
1 2 3 … 810 811 812 … 922 923 924

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Sent on: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 1.4.2024, 20:18

    Pari kertaa olen nähnyt ct-tyypin vanhassa kalliomännikössä, kerran teollisuusalueella ja kerran ok-valtaisella asuinalueella. Varmaan valemetsoja.

    Nostokoukku 1.4.2024, 21:13

    Vuosia etsin metsonsoitimia juuri näihin aikoihin firman piikkiin. Tavoitteena oli saada soitimet säilymään metsänkäsittelyssä. Parhaat soitimet löytyi puustoisilta rämeiltä. Toinen suosittu soidinpaikka oli nuoret männiköt heti ensiharvennuksen jälkeen. Kerran soidin alkoi syksyllä ensiharvennetussa männikössä heti seuraavana keväänä. Vaatimuksena näyttäisi olevan, että juurimetsää ei ole aivan kokonaan lyöty lattiaan, jonkinlaisia ryhmittäisiä alikasvostuppaita täytyy olla, luulisin, että suoja- ja pakopaikkoina. Talvella varsinkin koppelot asustavat mielellään näissä männiköissä. Vanhan kuusivaltaisen metsän kuvioita on hyvä olla soittimen läheisyydessä, ne ovat metsolle mieluisia päiväreviireitä. Kansallisromanttisista tauluissakin kuvatuista synkistä kuusikoista en ole löytänyt yhtään soidinta. Kesällä metson löytää sieltä missä on mustikoita.

    Husq165R 2.4.2024, 12:10

    Oliko se yleiskatsaus puolivuosittain jotenkin niin, että ”metsojen määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti päijäthämeen nuorissa metsissä…

    Kun fakta ja fiktio sekoittuu kivaksi ja jännittäväksi tarinaksi. Ennen muiden kriisien eskaloitumista!

    Gla 2.4.2024, 17:25

    Radiot auki ja puhelin kouraan, kohta alkaa Radio Suomen tulvailta.

    Visakallo 2.4.2024, 18:59

    Kerrohan nyt Husq165R meille kaikille, mitä fiktioita olen täällä esittänyt, ja mitkä kertomani kriisit eivät ole eskaloituneet? Yksi esimerkki kummastakin tarvittaessa riittää.

    A.Jalkanen 3.4.2024, 13:57

    Metsäkeskus: Täsmämetsänhoidolla turvataan metson elinympäristöä Paimiossa

    https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/tasmametsanhoidolla-turvataan-metson-elinymparistoa-paimiossa

    isaskar keturi 3.4.2024, 14:08

    Jatkuva kasvatus ei ole vanhan tiedon varassa metson elinympäristöön sopiva tapa. Ongelmaksi voi tulla käsittelyalueen laajuus, jos halutaan kannattavaa metsätaloutta. Metson elinympäristössä (soidinalueen ympäristö) tärkeää on säilyttää riittävä metsäisyys ja riittävästi kohtuullisen kauan muuttumattomana pysyvää ympäristöä. Tuohon ensimmäiseen haasteeseen jatkuva kasvatus sopinee, mutta tuon toisen kanssa voi tulla haasteita, jos joudutaan käsittelemään laajoja alueita samalla kertaa. Pienaukkohakkuu todennäköisesti sopisi metson elinpiiriin, mikäli se muutoin mahdollistaa metsän uusiutumisen, mutta tällöinkin puustoiset kuviot eivät saa olla liian pirstaleisia.

    Ja sitten se välttämätön loppukaneetti näihin keskusteluihin: yllämainittu ei edusta mitään lopullista ja täydellistä totuutta asiasta.

    Nostokoukku 3.4.2024, 14:25

    Isaskarin mietelmä liippasi kyllä aika läheltä totuutta. Mutta lopullisen päätöksenhän tekee metso.

    A.Jalkanen 4.4.2024, 11:33

    Tällaista olen näköjään kirjoitellut Facebookissa vuonna 2019 kun Ossi Tiihonen on väittänyt että uhanalaistilastot valehtelevat.

    SYKE:n raportista suora lainaus: ”Punaisen listan lajeja, joihin kuuluvat uhanalaisten lisäksi hävinneet, silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut on yhteensä 6 683 (29,8 %). Arvioiduista lajeista äärimmäisen uhanalaisia (CR) on 489, erittäin uhanalaisia (EN) 918, vaarantuneita (VU) 1 260, silmälläpidettäviä (NT) 1 912, puutteellisesti tunnettuja (DD) 1 792, hävinneitä (RE) 312 ja elinvoimaisia (LC) 15 735.”

    Laskin tuosta yhteen luokat CR+EN+VU+NT = 4579, joka on arvioiduista 22418 lajista 20 prosenttia eli viidennes. Jätin siis pois hävinneet, puutteellisesti tunnetut ja tietenkin elinvoimaiset. Voitaisiin siis sanoa että ”riittävän hyvin tunnetuista lajeistamme viidennes on silmälläpidettäviä tai sitä uhanalaisempia”. Tuohon luokkaan pääsee runsaslukuinenkin laji, joka on viime aikoina taantunut voimakkaasti, esimerkiksi hömötiainen.

    On myös lähestulkoon oikein sanoa ”kaikista riittävän hyvin tunnetuista 22418 lajistamme on 11,9 prosenttia uhanalaisia”. Tämä luku (2667) sisältää siis arvioiduista erittäin uhanalaiset, uhanalaiset ja vaarantuneet. Luokat CR+EN eli ’oikeat uhanalaiset’ ts. äärimmäisen tai erittäin uhanalaiset ovat yhteen laskettuna 1407 eli 6,3 prosenttia.

    Paljon vai vähän?

    Puuki 4.4.2024, 11:41

    <p>Uhanalaisia on eniten tuntureilla ja metsäniityillä.   </p><p>Metso vaatii elinympäristöltään vaihtelevuutta ja suojapaikkoja.  Ensiharvennettu metsäkin kelpaa, jos siellä on esim. säästöpuuryhmiä näkemäesteinä. </p>

Esillä 10 vastausta, 8,101 - 8,110 (kaikkiaan 9,233)
1 2 3 … 810 811 812 … 922 923 924