Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 8,091 - 8,100 (kaikkiaan 9,237)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • KeMeRat

    Tulvaniitylle voi kaivaa ojia jotka tuovat metsään ravinteita ja puhdistavat puron vettä.

    Timppa

    Lisätietoa löytyy hakusanoilla ”luontodirektiivin luontotyypit”. Metsäisiin luontotyyppeihin kuuluu yksi perinnetyyppi: hakamaat ja kaskilaitumet.

    Kaskenpolttoa meidän maisemissa on kylläkin harjoitettu hyvin vähän.  Pysyvät asukkaan tulivat vasta 1851 ja siirtyivät suoraan peltoviljelyyn.  Kaskilaitumiksi emme siis pysty metsiä entisöimään.

    Kasvattivat innolla myös karjaa, joten hakamaita oli paljon.  Meiltä lähti karja 1968 ja sitten näitä entisiä hakamaita on käsitelty eri tavoin.  Eniten uudistettu koivikoiksi.  Pitäisikö hankkia kyyttöjä, jotta nuo hakamaat palautuisivat sellaisiksi, jollaisia olivat aiemmin.  Ongelmana on, että entinen navetta on uusiokäytössä, saunaosasto, kodinhoitohuone, verstas  ja yleinen tavaravarasto.

    Nostokoukku

    Ottamatta kantaa hakamaihin luontotyyppinä, mutta ne ja karjan metsälaitumet olivat ennen vanhaan riista-aittoja. Metsäkanalintuja ja jäniksiä niistä löytyi aina.

    Timppa

    Niin olivat riista-aittoja.  Viimeisen metsoni olen ampunut lehmien lypsypaikan viereisestä puusta.  Metso-ja pyypoikueita löytyi tosi hyvin ihan asutuksen lähituntumastakin.  Teeret olivat enemmän karummissa maisemissa.

    Nuakka

    Tässä yhtenä iltana oli telkkarissa ohjelmaa Itävallasta, kaatoivat vanhaa metsää pois että saivat metsokannan säilymään…  meillähän metson ja kaikkien muidenkin lajien taantumisen syy on vanhojen metsien hakkaaminen.

    Visakallo

    Ainakin meilläpäin metsot ovat aina viihtyneet parhaiten nuorissa männiköissä ja taimikoissa. Ovat lisäksi paikkauskollisia, eli hakkuut eivät sanottavasti ole vaikuttanut niiden määriin.

    käpysonni

    Perinnebiotoopit nyt ainakin tulevat häviämään, vähitellen. Uusia ei voi perustaa metsäkatoasetuksen takia ja nykyisiä ei tulevat sukupolvet jaksa ylläpitää, ei ainakaan niitä jotka vaativat laiduntamista, koska vaikka ne eläimet aidtulla alueella saavat vapaasti oleskella, vaativat ne silti hoitoa ja silmälläpitoa, ei nuoret halua sellaiseen sitoutua, edes rahalla. Ja mitä sitten, ne on nuo biotoopit ihmisten aikaansaannoksia, siinä luonto ei menetä mitään, kun se biotooppi palaa samaan tilaan kuin oli ennen ihmistoimia.

     

    Vieraslajit sama juttu, viranomaiset voi  mussuttaa ja antaa määräyksiä, mutta tosiasia on että jotakin lupiinia ei Suomen  luonnosta tulla ikinä saamaan enää pois, se on satavarmaa.

    Perko

    Hämäläinen  havainto;  ”metsot  viihtyvät nuorissa männiköissä eikä hakkuut ole haitanneet ”.  Kun ei ole ollut hakattavaksi  eikä niitä honkia ole siellä vieläkään.  Mielikuvilla myyntiä on harrastanut.   Viimeisenä toiveena:” Haluaisin vielä tässä elämässä nähdä sellaisen 500 runkoa/ha.”

    Gla

    Minä olen metsoja nähnyt niin harvoin ja kaikki erilaisissa ympäristöissä, että vaikea esiintymisestä tilastoperusteisia päätelmiä on tehdä.

    Teeriä olen nähnyt eniten pelloilla, pitäisikö siitä päätellä jotain niille soveltuvista ympäristöistä.

     

    Perko

    Mustikkatyyppiset  pohjat  ja oksista  vapaata lentotilaa  ovat  metsolle  vähimmäisvaatimukset.

Esillä 10 vastausta, 8,091 - 8,100 (kaikkiaan 9,237)