”10% Suomen uhanalaista lajeista 2667 esiintyy vain havumetsissä ja ovat vielä suurimmaksi osaksi lahopuulajeja, joidenka elinvoimaisuus on 96% luokkaa jo nytkin, että eipä se juuri laajentamisellakaan paranisi.”

Jos laji on elinvoimainen, se ei tarkoita esiintymisen kliimaksia.

Noin puolta taantuneista lajeista voitaisiin auttaa pienialaisiin luontotyyppeihin kohdistuvin luonnonhoito- ja ennallistamistoimin. Lisäksi tarvitaan toimia laaja-alaisilla luontotyypeillämme metsissä, soilla ja pelloilla, mutta sielläkin kustannukset saadaan pysymään kurissa, kun otetaan käyttöön kustannustehokkaimmat luonnonhoitotoimet.

Lisäksi toteutetaan tarvittavan laajuinen suojeluverkosto Etelä-Suomessa. Se ei välttämättä ole monesti ehdotettu 10 %:a metsämaasta, koska tarve riippuu siitä mitä lopuilla 90 %:lla metsämaasta tehdään. Etelässä suojelun tarvetta lisää kaksi asiaa: suojelualueita on harvassa ja maisema on maatalouden ja rakentamisen pirstomaa.

Ennallistamisasetus olisi tuonut toimintaan lisää tehoa, mutta jos tarvittava rahoitus löytyy, osaamme kyllä tehdä homman ilman EU-pakotteitakin. Kustannustehokas toimi olisi esimerkiksi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus kuusta kasvavilla korpisoilla.

Glan löytämästä linkistä [lisäykset hakasuluissa minun]:

”Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Anne Tolvasen mukaan asetuksen aiheuttamat huolet ovat olleet Suomessa, mutta myös muissa EU-maissa osin turhia. – Osa huolista on ollut pelottelua, osa vahvistettua. Maatalous on ollut huoli Keski-Euroopassa, meillä metsät, arvioi Tolvanen lähetyksessä. Asetukseen tehtiin jo valmisteluvaiheessa muutoksia muun muassa Suomen toiveista niiltä osin, että ennallistamista olisi voinut tehdä myös talousmetsien niin sanotuilla luonnonhoitotoimilla. Niitä ovat muun muassa lahopuiden lisäys ja säästöpuut. [Luetaan yleensä luonnonhoitoon kuuluviksi.]

Myös turvepeltojen ennallistaminen muuttui valmisteluvaiheissa Suomen kannalta joustavammaksi ja helpommaksi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkiluonnon ennallistaminen olisi kelvannut myös Suomelle.

Suomen ongelmat ovat liittyneet alusta alkaen asetuksen vaatimuksiin boreaalisella havumetsävyöhykkeellä. Käytännössä kyse on silloin myös Suomen talousmetsistä. Muun muassa asetuksen heikentämiskielto ja ennallistamisen aikataulut olisivat asettaneet tiukat reunaehdot myös metsätaloudelle Suomessa. Tolvasen mukaan Suomella on ollut [muihin maihin verrattuna] paljon paremmat lähtökohdat arvioida asetuksen vaatimia toimia luontokadon tilanteesta. Mutta edes Suomella ei ole hänen mukaansa riittävästi tietoa taantuvien lajien tilanteista.

Asetus voidaan vielä ennen EU-vaaleja hyväksyä ilman muutoksia. Jos esitykseen halutaan muutoksia, asetuksen kohtalo jää epävarmaksi ja vaalien jälkeisen EU-kokoonpanon ratkottavaksi.”

https://yle.fi/a/74-20080795

”Rasittaa, mutta ei aiheuta huolta, kun se ei ole pysyvää, sillä luonnolla on ihmeellinen palautumiskyky.”

Milloin luonto saa palautua metsätalouden vaikutuksilta ja muilta ihmisen aiheuttamalta kuormitukselta? Timppa aikoi tehdä mäntykuviolleen avohakkuun.

Anne Tolvasen haastattelusta vielä nosto: ”asetuksen heikentämiskielto ja ennallistamisen aikataulut olisivat asettaneet tiukat reunaehdot myös metsätaloudelle”.

Kun lukee sanan ’heikentämiskielto’ tulee mieleen taannoinen kalabaliikki luonnonsuojelulain uudistamisen yhteydessä. Heikentämiskiellon tulkinta voi johtaa ennakoimattomiin seurauksiin, kun ei tiedetä mikä luetaan heikentämiseksi – normaali metsätalousko?

Asetuksen mukaan ennallistavia toimia pitäisi tehdä vähintään Natura-ohjelman alueilla melko suurilla pinta-aloilla 2030 mennessä. Tämän kustannuksista ei ole mitään tietoa.

Todetaan, että taantuvien lajien tilanteesta ei ole tarpeeksi tietoa. Esimerkkinä monesti mainittu hömötiainen: kuinka paljon sen tilanne paranee varmasti jos a. lisäämme suojelualueita b. teemme ennallistamista c. lisäämme luonnonhoitotoimia?

Poliitikot ovat ymmmärrettävästi haluttomia tekemään isoja rahallisia sitoumuksia maamme puolesta, jos toiminnan tulokset ja vaikutukset kansantalouteen ovat näin epävarmat.

Onkohan asenneongelma Annella vai Ylen toimittajalla.

Anne: ”Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Anne Tolvasen mukaan asetuksen aiheuttamat huolet ovat olleet Suomessa, mutta myös muissa EU-maissa osin turhia.”

Tuon olisi voinut kirjoittaa myös muotoon asetuksen aiheuttamat huolet ovat olleet Suomessa, mutta myös muissa EU-maissa osin aiheellisia.

Millä kompetenssilla tutkija ottaa kantaa liiketaloudellisen toiminnan edellytyksiin.