Mitä tarkoittaa metsien historia? Luonto on muuttunut sadassa vuodessa paljon, koska ihminen on sitä hyödyntänyt ja muutenkin kuormittanut. Miksi silloin pitää tarkastelua venyttää muutamaan sataan vuoteen?

Toki metsä ennallistuu muutamassa sadassa vuodessa, jos sille ei mitään tehdä. Onko sinun ajatuksesi taustalla jättää metsät ennallistumaan, kun et niitä enää jaksa hoitaa vain mitä tarkoitat kommentillasi?

Ei ole tarkoitus jättää metsiä hoitamatta vaan todeta nykyisen ajattelun lyhyt perspektiivi.

Metsiä on Etelä-Suomessa käsitelty rajusti satoja vuosia.  Poltettu moneen kertaan kaskina.  Poimintahakkuilla hävitetty tukkimetsät.  Nykyiset metsänkäyttötapamme ovat lieviä noihin entisajan tapoihin verrattuna.   Kannattaa suhteuttaa asiat.

Suot ovat aiemmin olleet järveä tai metsää.  Mihin vaiheeseen ne pitäisi ennallistaa?  Ojitus on aiheuttanut monia vaikutuksia.  Ainakin meillä päin se on lopettanut soistumisen.

Ero on tosiaan suuri, mutta sen lisäksi meillä on paljon muutakin talousmetsää kuin 80-100 vuotiasta.Voisi tosiaan ajatella, että koska metsät ja luonto ovat säilyneet vähäisellä lahopuumäärällä pitkään, nykyistä suuremmalla lahopuumäärällä ei ole merkitystä. Kyse on kuitenkin monimuotoisuuden laajuudesta,

Helsingin Yliopiston tutkimuksen mukaan metsien elinvoimaiset kasvilajit hyötyvät suojelusta verrattuna talousmetsiin vain 5% prosentin verran, jota voisi sanoa mitättömäksi. Lisäksi runsas 10% Suomen uhanalaista lajeista 2667 esiintyy vain havumetsissä ja ovat vielä suurimmaksi osaksi lahopuulajeja, joidenka elinvoimaisuus on 96% luokkaa jo nytkin, että eipä se juuri laajentamisellakaan paranisi.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luontokato/suojelualueet-eivat-yksin-riita-turvaamaan-luonnon-monimuotoisuutta

Itse ajattelen niin, että metsien talouskäytön kuormitus on fakta. Se ei tarkoita, että talouskäyttöä pitäisi vähentää tai lopettaa.

Juuri näin.

Itsekkin näen, että ainakin täälläpäin nämä Suomen mesäluonnon helmet pienet purot ja ojat, jotka ovat kaivettu aikoinaan suoriksi ränneiksi, pitäisi paluttaa vanhoihin uomiin tai kaivaa uusiin uomiin serpentiineille sitä mukaan, kun niissä hakkuita tehdään. Lisäksi voisi kaivaa lammen kokoisia altaita väliin sieppaamaan kiintoaineita tai tehdä muita järjestelyjä kuten, että  tulvajärviä muodostuisi kevät-ta syystulvien aikaan, jotka sitten sieppaisisivat ravinteita puiden kasvuun ja vähentäisvät kiintoaineiden kulkeutumista.

Jos lähdettäisiin vaikka siitä että ne suot ennallistetaan kaivuria edeltävään aikaan niin olisi hyvä lähtökohta.