Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 9,372)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Timppa

    Mahtaako tuo Mikkosen lupaama tuki olla EU:n kilpailulainsäädännön mukainen.  Jos puurakentaminen yleistyy, niin ainakin puujulkisivujen korjaajat saavat töitä.  Uutisissa näytetyt puuverhoukset vaativat melkoista huoltoa.  Julkisesti tuetuissa rakennuksissa tämä ei rakennuttajaa haittaa, koska korjauskulut voidaan veloittaa vuokralaisilta, eikä heitäkään, koska saavat vuorostaa rahat asumistukena veronmaksajilta.

    Kun betonitaloissakin on joskus kosteusongelmia, niin miten mahtaa olla puutalojen laita?  Tietysti on mukavaa myydä puuta puurakentamiseen.  Omaa rahaani en kyllä puukerrostaloon laittaisi.  Kyllä se pystyssä pysyy  eikä palakaan.  Riski on vesivuodot.  Niitä saattaa sattua missä tahansa talossa..  Riittää, kun yksi putki hajoaa, niin korjaukset ovat mittavia.

    A.Jalkanen

    Kosteusilmaisimet vesikalusteisiin ja vesimittarin jälkeen mikrovuodon ilmaisin joka asuntoon.

    Timppa

    Entäs kannabiksen kotikasvattajat?

    A.Jalkanen

    Ehkä ”kannabistit” voivat sopia diilin jonkin kanssa jolla on sopivat tilat. Kohtahan se kasvatus varmaan laillistuu meilläkin – ainakin lääketarkoituksiin.

    Puuki

    Suomessa puukerrostalojen rakentaminen tulee rakennusmääräysten takia kalliimmaksi kuin esim. Ruotsissa.  Siksi jokin lisätuki ei liene mahdotonta toteuttaa. Se ei johda mihinkään kilpailuetuun vaan johtuu tehdyistä  lisämääräyksistä.  Ruotsissa betoniteollisuuden lehti Betong teki kustannusvertailun puukerrostalon ja betonisen välillä ja edullisemmaksi osoittautui puusta rakennettu.   Puinen ulkoverhouskin kestää kymmeniä vuosia ja siinä ajassa yleensä betonipintakin vaatii jo jotain korjaustoimia. Jos ei muuta niin ainakin uudelleen saumausta.

    Hiilitaseen kannalta puukerrostalo on käyttöajaltaan n. 2 kertaa parempi kuin betonista rakennettu. Sen tutkimuksen teki VTT (?) .

    Timppa

    Puuseinät kaipaavat maalia 10-20 vuoden välein.  Riskinä on myös nykyisten rakennusmääräysten mukaiset paksut eristeet, minkä seurauksena puuseinät saattavat altistua homesienille, koska rakennuksesta tuleva lämpö ei kuivata niitä tarpeeksi.  Tuuli saattaa nimittäin ajaa vettä myös seinien sisälle.

    Puukerrostalorakentamisessa on aika paljon riskejä, jotka kaikki eivät ole vielä realisoituneet.  Rakennuksen runko muodostaa aika pienen osan rakennuksen kokonaishinnasta, mutta on oleellinen sen pitkäikäisyyden kannalta.  Siksi rungon suhteen ei kannata ottaa riskejä.  Puutalorakentaminen on nykyään ideologinen ratkaisu.

    Itse olen vuosikymmenten aikana nähnyt niin monta epäonnistunutta suunnitteluratkaisua, että suhtaudun kaikkiin uusiin niin, että prototyypeillä pitää olla pikäaikainen käyttökokemus ennen niitä kuin voi ottaa laajalti käyttöön.  Puullekin saattaa löytyä vielä parempia käyttömahdollisuuksia.  Mutta kuten edellä totesin tietysti myyn puuta mielelläni puurakentajille, kunhan ei tarvitse itse siihen sijoittaa.

    Puuki

    Ruotsissa on  jo pidemmät perinteet puukerrostalorakentamisesta kuin Suomessa. Siksi täältä on käytykin siellä opintomatkoilla.

    Esim. Panu Kaila on kirjoittanut pitkään lehdissä perinnerakentamisen eduista verrattuna ”tavalliseen” rakentamiseen. Niistä opeista olisi hyötyä ilmastoa kestävään puukerrostalorakentamiseenkin löydettävissä.  Esmes 70-luvun nopean rakentamisen betonikuutioiden jäljiltä kun on paljon purkukuntoisa kerrostaloja olemassa.  Niiden purku on monesti kannattavampaa kuin korjaus.

    A.Jalkanen

    Luulisi että puukerrostalon seinä on mahdollista tehdä vesitiivis uusilla tekniikoilla, muun muassa ristiinlaminoidut elementit tms.

    pitkät neulaset

    Lamellihirsitalo tuossa naapurissa. Massiivihirsi sisäpuolella semmoiset 8 mm raot, ulkopinta mutruilee. Myydään elämättömänä painumattomana. Ei tarvitse laskeutumisesta huolta kantaa. Saapa nähdä miten akryylipohjainen ulkomaali käyttäytyy ajan oloon.

    Puuki

    Olisi pitänyt maalata punamultamaalilla, jos kupruilemattoman maalipinnan haluaa.

    Yksi itse kasattu hirsimökki on kohta 30 vuotta vanha eikä seinissä ole mitään vikaa . Ei ulko -eikä sisäpuolella, jossa on hirsipaneeli. Lisäeristeenä on selluvillaa.  Maalipinnan voi joutua kohta uusimaan.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 9,372)