Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,981 - 7,990 (kaikkiaan 9,347)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Husq165R

    Timppa: ”Minä en ymmärrä mitä tosiasiallista eroa viljelymetsän ja luonnonmetsän välillä on.  Samoja elementtejä löytyy kummastakin toki eri suhteissa.   Kyse on vain uskonnosta ei tieteestä.  Aiemmat metsänhoitajasukupolvet hoitivat…”

    On tullut hyvin selville, ettet ymmärrä. Ja se, että kyse on (kohdallasi) vain  uskonnosta. Ei esim. metsän biologiasta tai muista ”tiedehömpötyksistä”.

    Kun sanasta sanaan saman hesariin kirjoittamasi on nyt silmäillyt 15 kertaa niin vahvistuu se käsitys, että kun puuta on ja edelleen kasvaa niin kaikki on kunnossa. Sinänsä kätevää että sama pätkä mahtuu moneen kohtaan moneen kertaan, aiheesta riippumatta. Radikalisoitunutta uskontoa.

    Kurki

    Jospa husku nyt selventää, että mistä siellä 80…100 vuoden ikäisessä talousmetsässä on puute, jota luonnonmetsässä on.

    Eikä sitten vain uskota.

    Nostokoukku

    Ero talouskäytössä olevan 80-100 vuotiaankin puuntuotanto-alueen ja vanhan luonnonmetsän välillä on niin räikeä, että on väärin käyttää molemmista nimeä metsä.

    Kurki

    Pystyykö Nostokoukku kertomaan eron?

    Epäilen, että jää kertomatta.

    Husq165R

    Entäs jos aloitetaan helpommasta päästä Kurki. Timpallekaan ei tekisi pahaa.

    Tässä on nyt 800 sivua kirjoituksia. Lue ensin A. Jalkasen kirjoitukset: lajien määrä, lajien väliset suhteet, riittävät pinta-alat jne. Ainakaan kaikki AJ:n kirjoitukset ei ole mielipideheittoja vaan faktoja välissä. Jatka eri-ikäisyyteen, ”arvokkaista aukkohakkuista ei ole pulaa”, elinympäristöjen säilymisen logiikkaan…

    Jos ei noista pää selviä, niin jatka vesistövaikutuksilla. Ojittamaton metsämaa vs. ojitettu. Jos ei AJ:n kirjoituksista hahmotu niin netistäkin löytyy. Nekään ei ole mielipidekysymyksiä.

    Päästäisiin edes jollekin tietämyksen perustasolle, ainaisen kiistämisen sijaan. Muka mikä lajikato? Mikä ilmastonmuutos, viime yönäkin oli pakkasta? Mitkä kuvitellut vesistövaikutukset? Ja sellainen päät(tymät)ön jargon.

    Nostokoukku

    Pystyykö Kurki kertomaan yhtäläisyydet?

    Epäilen, että listasta tulee lyhyt.

    Timppa

    Lajien määrä ja lajien väliset suhteet vaihtelevat luonnonmetsissäkin ja muuttuvat jatkuvasti.   Ei ole mitään lopputilannetta, jollaiseksi kaikki metsät päätyvät.

    Katselen joka vuosi tilannetta, jossa rajan takana on 1911 palanut ja koko ajan luonnontilassa ollut männikkö.  Ja meidän puolella muutaman kerran harvennettu männikkö.  Ainoa merkittävä ero on, että meidän puolella männyt ovat suurempia ja niitä on harvemmassa.   Lahopuuta, siis jätettä on siinä luonnonmetsässä enemmän.  Toisaalta kantoja ja latvuksia on meidän puolella enemmän.

    Olen teettänyt aukoksi useita n 100-vuotiaita kuusikkoja.  En tiedä niiden syntyhistoriaa.  Eivät ainakaan poikkea parhaista 50-60-vuotiaista kasvatusmetsistä.

    Gla

    ”Jospa husku nyt selventää, että mistä siellä 80…100 vuoden ikäisessä talousmetsässä on puute, jota luonnonmetsässä on.”

    Ero on tosiaan suuri, mutta sen lisäksi meillä on paljon muutakin talousmetsää kuin 80-100 vuotiasta.

    Voisi tosiaan ajatella, että koska metsät ja luonto ovat säilyneet vähäisellä lahopuumäärällä pitkään, nykyistä suuremmalla lahopuumäärällä ei ole merkitystä. Kyse on kuitenkin monimuotoisuuden laajuudesta, ei vain metsien olemassaolosta tai puun tuotannon määrästä. Eihän Keski-Euroopassakaan maailmanloppua ole tullut, vaikka puolet metsistä on hävitetty ja ympäristöä kuormittaa meikäläiseen verrattuna 15-kertainen väestöntiheys. On kuitenkin huonokuntoista ympäristöä, jossa edes juomavedenpuhdistustekniikka ei saa vedestä juomakelpoista. Pohjavesikään ei ole kaikkialla juotavaa, mikä täällä on itsestäänselvyys. Meillä on ennen ollut etelässäkin järviä, joiden vesi on ollut juomakelpoista sellaisenaan, enää ei ole.

    Missä menee raja sen suhteen, että voidaan puhua ympäristön kuormittumisesta. Ainakaan puun tuotannon määrää ei pidä tähän keskusteluun sekoittaa, vaikka muuten tärkeä aihe onkin.

    Itse ajattelen niin, että metsien talouskäytön kuormitus on fakta. Se ei tarkoita, että talouskäyttöä pitäisi vähentää tai lopettaa. Pitää esittää tapa, jolla jatketaan eteenpäin. Tarkasteluun pitää ottaa myös uusiutuvien raaka-aineiden tarve. Onko parempi vähentää uusiutuvien tuotantoa ja hankkia puuttuvat jostain muualta, joko ulkomaisesta puusta tai sitten (ulkomaisesta) uusiutumattomasta. Kulutuksen vähentäminenkin on hyvä tavoite, mutta joku saisi esittää keinot sen toteutukseen, jos vähentämistä esittää.

     

    Gla

    Timppa: ”Katselen joka vuosi tilannetta, jossa rajan takana on 1911 palanut ja koko ajan luonnontilassa ollut männikkö.  Ja meidän puolella muutaman kerran harvennettu männikkö.  Ainoa merkittävä ero on, että meidän puolella männyt ovat suurempia ja niitä on harvemmassa.   Lahopuuta, siis jätettä on siinä luonnonmetsässä enemmän.  Toisaalta kantoja ja latvuksia on meidän puolella enemmän.”

    Pian varmaan teidän männikkö hakataan aukoksi, jolloin sinäkin huomaat eron. Myös lastenlapsesi huomaavat eron vielä eläkkeelle jäädessäänkin.

    Timppa

    Aukkona oli kumpikin puoli aikaisemmin ja niin tulee jatkossakin tapahtumaan.  Metsien historiassa muutama 100 vuotta ei merkitse yhtään mitään.

Esillä 10 vastausta, 7,981 - 7,990 (kaikkiaan 9,347)