› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,971 - 7,980 (kaikkiaan 9,347)
1 2 3 … 797 798 799 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Muristo 23.3.2024, 20:10

    Mistä sitten ovat tulleet järveen metsästä tulevien ojien kohdalle parikymmentä metriä pitkä niemi? Niemi jossa kasvaa vesakko. Kurki-teorian mukaan laskuojasta tulee vain puhdasta vettä, ei humusta, ei ravinteita.

    Tai ympäristöltään karu järvi jossa on muta pohja. En ole vielä nähnyt että turvetta sataisi taivaalta.

    Kurki 23.3.2024, 20:17

    Kurki-teorian mukaan laskuojasta tulee vain puhdasta vettä, ei humusta, ei ravinteita.

    Ei minulla sellaista teoriaa ole.

     

    Husq165R 23.3.2024, 20:41

    ”Ei minulla sellaista teoriaa ole.”

    Alkaa mennä jo vahvasti Vk:n juttujen suuntaan tuon sekoilun kanssa. Juuri se teoria on ollut nyt muutaman vuoden agendallasi, että miten metäojat ei kuljeta ravinteita. Nyt sitten hyvin kuljettaa.

    A.Jalkanen 23.3.2024, 21:15

    Minua kiinnostaisi toisenlainen teoria. Mitkä ominaispiirteet vaaditaan ja missä laajuudessa, että metsä on oikeaa metsää eikä puupeltoa? Asia liittyy keskusteluun ennallistamisasetuksesta.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010312628.html

    Kurki 23.3.2024, 21:34

    Juuri se teoria on ollut nyt muutaman vuoden agendallasi, että miten metäojat ei kuljeta ravinteita.

    Tässä nyt ei ole kyse näkymättömistä ravinteista kuten typpi-tai rikkilaskeuma, joita turvemaiden ojitusalueet puhdistavat, vaan puro kulkee savimaiden ja kivennäismaiden läpi, josta keväinen suurempi veden virtaus aina ottaa mukaansa enemmän hienojakoista ravinteita sisältävää maata, josta sitten tulvajärvi puhdistaa osan ja lannoittaa puron alavia rantamaita. Tässä ko tapauksessa puro laskee tekoaltaaseen, joka taas on yksi Suomen parhaista meteenpyynti järvistä. Ainahan järveen laskevalla joella tai purolla on luonnostaan jo niiden virtaaman mukana tulleen kiintoaineen suisto. Tuossa lähijärven pohjasta on mitattu sedimenttiä 20 m, joka on mataloittanut järveä tuhansien vuosien aikana.

    A.Jalkanen 24.3.2024, 09:11

    T.A. jatkaa puupeltoagendaansa ennallistamiskeskustelussa. Piti laittaa sekaan omaa lobbausta…

    ”Mikä erottaa metsän puupellosta? Koska metsien talouskäytönkin on oltava mahdollista, tutkijoilta on kysytty, mitä asioita ja kuinka paljon metsässä pitää olla, jotta se voidaan katsoa uhanalaisillekin eliöille riittäväksi elinpaikaksi. Näiden piirteiden palauttamista talousmetsään kutsutaan luonnonhoidoksi ja isompia muutoksia kohti luonnontilaa ennallistamiseksi. Ennallistamisen tavoite ei ole mikään tietty vuosiluku menneisyydessä, vaan tavoitellaan luontotyypin tilaa, joka on lähempänä alkuperäistä luonnontilaa.

    Vastauksia löytyy metsän osalta Luonnonvarakeskuksen professori Matti Koivulan kokoamasta taulukosta ”Tutkimusperusteisia ehdotuksia keskitavoitetasoiksi” webinaarissa, joka on katsottavissa youtubessa. Löytyy otsikolla: MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartan julkistamistilaisuus torstaina 1.2.2024.

    Maisematasolla metsässä tulisi olla muutaman hehtaarin suuruisia luontokohteita, pienvesien suojakaistoja, eläviä ja kuolleita puita, eri lehtipuulajeja ja myös vanhoja ja suuria puita. Säännölliset poltot tuottavat palanutta puuta. Peitteisen kasvillisuuden kytkeytyneisyydestä ja eheydestä huolehditaan pysyvästi puustoisten rakenteiden ja viherkäytävien avulla.

    Maisematason mittakaavassa tarkastelu tarkoittaa sitä, että ei ole suositeltavaa ripotella näitä elementtejä tasaisesti kaikille metsäkuvioille. Niitä kannattaa ainakin jonkin verran keskittää monimuotoisuudeltaan arvokkaimpiin ja peitteisiin kohteisiin kuten säästöpuuryhmiin. Lisäksi maakuntatasolla perustetaan riittävä määrä suuria luonnon- ja kansallispuistotason alueita kaikkein vaateliaimpia lajeja varten.

    Nämä kolme keinoa (luonnonhoito, ennallistaminen ja suojelu) yhdessä takaavat riittävän laajasti toteutettuina sen, että ekosysteemit toimivat vastaisuudessakin niin kuin pitääkin.”

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010312628.html

    A.Jalkanen 24.3.2024, 09:22

    Kaverini jolla on asuinpaikat Espoossa ja Hiittisissä todistaa Facebookissa: kauriit syövät kaikki männyn, kuusen, katajan sekä lehtipuiden taimet ml. pähkinäpensas. Marjakuusi on erityisherkkua. Espoon ranta-alueella taimia ei enää puistoissa ole, kohta varmaan ei enää Keskuspuistossakaan.

    Puutarhakasveista joitakin pidetään kauriita paremmin kestävinä, mutta todellisuudessa ne näyttävät ruokailevan ihan kaikella, paitsi alppiruusu säästyy?

    Onko raadilla vastaavia havaintoja ja mikä on sellainen puutarhakasvi joka säästyy kauriilta?

    Timppa 24.3.2024, 10:14

    Havupuut ja alppiruusut kyllä säilyvät.  Marjakuusi maistuu meilläkin.  Harmittavaa, sillä olen laittanut siihen aina talveksi tuikut, joiden johdot johdot kauriit tänä talvena syödessään katkoivat.  Eipä ensi talveksi uskalla.  Tai sitten on pistettävä kunnon virta.

    Minä en ymmärrä mitä tosiasiallista eroa viljelymetsän ja luonnonmetsän välillä on.  Samoja elementtejä löytyy kummastakin toki eri suhteissa.   Kyse on vain uskonnosta ei tieteestä.  Aiemmat metsänhoitajasukupolvet hoitivat metsiä kiinnittämättä erityistä huomiota asiaan ja metsät kasvoivat hyvin, jos edellytykset sen mahdollistivat.

    Timppa 24.3.2024, 12:01

    Tässä kommenttini Hesarin keskusteluun:

    Vanhoissa metsissä on vanhoja puita, jotka aikanaan kuolevat. Niitä hävittävien lahottajasienien funktio on palauttaa kuolleessa puuaineksessa oleva hiilidioksidi ilmakehään, jottei kaikki hiili häviäisi ilmakehästä ja elollinen toiminta lakkaisi. Nythän tätä prosessia ei tarvittaisi, kuten ei tarvittu kivihiilikaudellakaan, koska ilmakehässä on jo liikaa hiiltä.

    Luonnossa tärkeimpiä ovat elävät kasvit, jotka leviävät laajalle ja tuottavat auringon ergialla kaiken elämän edellytyksenä olevan sokerin, glukoosin. Ilman tätä prosessia maapallo olisi autio.

    Nyt vallalla on ihmeellinen käsitys kuolleiden lahopuiden tärkeydestä, kun pitäisi kiinnittää huomio elämään, siis mahdollisimman voimakkaaseen kasvuun. Tämä on nimittäin parasta ilmastopolitiikkaa ja tietysti myös äärimmäisen taloudellista. Syntyyhän siinä hyödyllistä ainetta ilman valtavia saastuttavia tehtaita.

    Ennallistamisasetus olisi täysin typerää ilmastopolitiikkaa ja aiheuttaisi kansantaloudellisten tappioiden lisäksi suurta vahinkoa maaseudun elinvoimalle.

     

    Reima Muristo 24.3.2024, 12:34

    Aatetta jaloa ja alhaista mieltä by timppa.

    Puu ei ole loppumassa Suomesta, ei tule tappioita kansantaloudelle.
    Miten sitten maaseudun elinvoima vahingoituu? Nouseeko vesi pottukuopan lattialle.

    Pahin vahinko maaseudun elinvoimalle tulee paikallisesta sopimisesta, jos haluaa palkkaa jolla pärjää, on muutettava kaupunkiin. Siellä taas kaikki kustannukset nousee.

Esillä 10 vastausta, 7,971 - 7,980 (kaikkiaan 9,347)
1 2 3 … 797 798 799 … 933 934 935