Harvemmin niitä etelässä on kevättulvia. Lumet sulaa auringon paisteessa ilmaan. Viime keväänä tuosta lähijoessa ei vesi noussut kesävesitasoa korkeammalle, sillä  lumi katosi taivaan tuuliin yöpakkasten ja päivän plusasteiden lämmössä. Vesi voi nousta keväällä parhaimmillaan yli 1 m uomasta ja 100 m metsään molemmin puolin rantaa. Tämä kevät näyttäisi tuovan toivottavan tulvan, kun näyttää nyt siltä, että maaliskuu menee lunta lisäten. Joen uomasta ylös nouseva tulvavesi lannoittaa rantoja ja samalla puhdistaa vesiä.

Useana vuonna meillä päin syystulva on ollut pahempi kuin kevättulva. Syy Kurjen kertoma, lumet häipyvät haihtumalla.

”… Joen uomasta ylös nouseva tulvavesi lannoittaa rantoja ja samalla phdistaa vesiä.”

Autuaita ovat puupäät, sillä he pysyvät pinnalla.

Mistä ne ravinteet ovat lähteneet veden mukaan?

Jokisuisto on eri paikka kuin joen penkka tai rantaniitty.

Näköjään NK ilmoittautui vapaehtoisesti hourijoiden jengiin.

Ostin tuossa yhden metsäpalstan, jonka läpi meni vähän isompi puro, joka oli joskus kaivettu niin, että penkat molemmin puolin olivat 1,0..1,5 m, joka esti toisella puolla tulvavesien pääsyn pitemmällä matkalla leviämään kauemaksi rantametsään. Avasin kaivurilla monesta kohtaa tuon penkan, että tulvavedet pääsevät nyt parhaimmillaan 50 m päähän metsään 300 m matkalla. Keväällä tulvien jälkeen voi havaita lannoituksen, sillä maapohjan varvikko kuivuttuaan on kauttaaltaan savipolyn peittämää ja pölisee kuin soratie. Tulvavedet ovat hyvää lannoitetta puron varren kuusikolle.