Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,951 - 7,960 (kaikkiaan 9,346)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla

    Puuki: ”Ei ne lisäänny suojelumetsissä, kun ovat liian valottomia ja tiheitä valopuun lisääntymiseen.”

    Ehkä luonto on sen noin tarkoittanut.

     

    A.Jalkanen

    Ote Hesarin keskustelusta: ”Luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa, laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille ja kuusten poistaminen lehdoista. ” (Lähde: Ympäristöministeriö)

    Ilmeisesti asetusta roikotetaan EU-hallinnossa mukana vielä syksyyn saakka. Kyllä se tulisi jo kuopata lopullisesti tämän parlamentin toimin. Voi käydä jopa niin että se koplataan jonkin muun asian kanssa ja nousee syksyllä haudastaan. Ennallistamistoimet ovat kuitenkin pääosin hyödyllisiä ja niitä voidaan jatkaa vaikka e-asetus kaatuisi, jos rahoitus löytyy.

    Scientist

    Kuningaskalastaja on melko uusi tulokas Suomessa. Yrittää yleensä sinnitellä  talvenkin täällä. Tällaiset kylmät ovat pahoja kuningaskalastajalle. Suuri osa kannasta tuhoutuu. Samoin käy myös hippiäiselle ja puukiipijälle.

    Nostokoukku

    Kuningaskalastaja on muuttolintu vain, jos sen kotijoki/ puro jäätyy kokonaan. Näin on saattanut käydä tänä talvena. Pesintöjä vuosittain 1-15.

    A.Jalkanen

    Mitä sanoo Nostokoukku: voiko Itä-Helsingissä raivattu puronvarsi palautua vielä kuningaskalastajalle kelvolliseksi? Lehtikuvista päätellen rannoilla on vielä paljon lehtipuustoa ja kesäaikaan näkymä on umpinainen eikä avoin kuten nyt. Hesarin kuvateksti kertoo: ”Kuningaskalastaja tarvitsee veden yli kaartuvia puita, joilta se voi saalistaa pikkukaloja.”

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010303470.html

    Nostokoukku

    Kuvista on paha sanoa mitään. Lisäksi puroa pitäisi pystyä katsomaan kuningaskalastaja silmin, sitä ei paljon ihmisen mielipide hetkauta. Mutta en oikein usko, että puro on kuningaskalastajan osalta pilattu. Puustoa / pusikkoa on vielä suurin osa jäljellä. Noin heiveröinen lintu ei kovin kummoista veden ylle kaartuvaa runkoa tai oksaa tarvitse tähystyspaikakseen. Lisäksi kesä muuttaa kaiken, kun lehti tulee puuhun. Raivauksesta saattaa olla jopa hyötyä. Eihän vesiuoma saa kuningaskalastajan saalistuksen kannalta villiintyä aivan tukkoon. Lehtipuut ovat tuollaisella kasvupaikalla lisäksi varsin vikkeliä uusiutumaan. Saattoi tulla kärpäsestä härkänen.

    A.Jalkanen

    Minäkin uskoisin että ennallistuu: lehtipuu kasvattaa uusia oksia sinne missä valoa on.

    Kurki

    Tärkeintä nyt lienee, että purossa olisi kaloja. Kyllä pusikkoa aina ojan varret kasvaa haitaksi asti. Ei pusikkoa pysty tuhoamaan raivaamalla.

    mettämiäs

    Minustakin Juha teki aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta tulevaisuus näyttää…

    Gla

    HS: Kaupungin tulvakartoitusten mukaan Mustapuro tulvii erityisesti eteläosissaan Marjaniemen siirtolapuutarha-alueella. Siellä tulviminen on aikaisemmin aiheuttanut vahinkoa siirtolapuutarhan rakennuksille.


    Hänen [Juha] mielestään purossa ei synny [Tarja] Silvennoisen kuvaamaa ongelmaa, sillä puron uoman poikkileikkauksen pinta-ala on niin suuri verrattuna puunrunkojen paksuuteen.

    ”Ei tällaista ongelmaa oikein synny. Normaalisti puut ovat vedenpinnan yläpuolella, ja korkeanveden aikaan virtaus menee siitä yli”, [Juha] Siitonen arvioi raivattua kohtaa.

    Itse metsää raivatessani pidän huolen, ettei risut jää ojaan. Toki vedellä on notkeat niskat, mutta pian alkaa tukkeutuminen. Metsässä on oppinut katsomaan 10-20 vuotta tulevaisuuteen. Ehkä tulvaongelmista kärsivän Mustapuronkin kohdalla se olisi hyvä taito. Toki rantapuskien raivaus voi olla turhaa. Nyt tietoa linnun esiintymisalueesta ei ollut ja sehän on juurisyy.

    Ihan täysin en osaa mielipidettä muodostaa. Ehkä pitää ajatella, että luonnossa joskus tulvii ja jos joku tyhmyyksissään sinne rakentaa, sittenpähän kärsii tyhmyydestään.

     

Esillä 10 vastausta, 7,951 - 7,960 (kaikkiaan 9,346)