Keskustelut Metsänhoito Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,941 - 7,950 (kaikkiaan 9,346)
  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

  • Gla

    ”Mitä muita metsien monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Gla on joihin voimme vaikuttaa metsien käsittelyn lisäksi?”

    Vieraslajit jo mainitsitkin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia lajistoon ei edes tunneta. Lisäksi luontoa kuormittaa melu, valo ja kemikaalit. Sähkömagneettinen säteilykin on yksi tekijä, jonka vaikutusta ei tunneta, mutta jolla voi hyvinkin olla oma osuutensa. Mikä muu kuormitus on 1000-kertaista luontaiseen verrattuna.

    Suomessa metsäkato pysyy kurissa, silti jatkuva rakentaminen kuormittaa. Toisaalta se vie alueita, toisaalta se kuluttaa materiaaleja, jotka pitää jossain tuottaa. Vesirakentamisessa myllätään vesistöjä, jossa samentumisen vaikutus leviää piilossa.

    Ulkomailla tapahtuva toiminta heijastuu tännekin. Esim. lintuja pyydystetään ja täällä syytetään avohakkuita lintukadosta. Kuitenkaan täällä ei pidetä ulkomaista toimintaa ongelmana. Mutta ammupas joutsen tai kotka, johan olet rikollinen nro 1.

     

     

     

    Petkeles

    ”Mutta ammupas joutsen tai kotka, johan olet rikollinen nro 1.”

    Nyt vähän ryhtiä, aikuinen mies pillittää kuin persu.

    Kurki

    https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000010303470.html

    Piia Elosen disinformaatiota HS:ssa Kunigaskalastajasta.

    Kuningaskalastaja on muuttolintu ja joskus yritää talvehtia Suomessa. Suomen ankara ilmasto kuten tämäkin talvi tuhoaa talvehtimaan jääneet.

    Suomella ei ole mitään velvollisuutta ruveta suojelemaan tällaiselle muuttolinnuille mitään paikkoja, kun se on elinvoimainen vain lämpimissä maissa.

    https://laji.fi/taxon/MX.29860/occurrence

     

    Nostokoukku

    Vähän heitti disinformaatioksi myös Kurjella. Kuningaskalastaja on muuttolintu vain silloin, kun sen kotijoki jäätyy umpeen. Näin tosin joskus täällä käy. Pesiviä pareja on 1-15 vuosittain. Ei siis mikään satunnaispistäytyjä, joka sattumalta esim. jonkun myrskytuulen mukana ajautuu vahingossa tänne.

    A.Jalkanen

    Lisääntyvä lajimäärä lisää lajien välistä kilpailua. Lajien välinen kilpailu sitten myös kohdentuu helposti tuhoa aiheuttaviin hyönteisiin, niin että ne ei saa ylivaltaa metsäluonnossa, perustelee Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta.

    https://yle.fi/a/74-20080094

    Timppa

    Uutisissa siis kerrottiin haavan lisääntyneen metsissämme, mikä varmasti pitää paikkansa.  Tulevaisuuden suhteen en ole kuitenkaan kovin optimisinen.  Haapahan lisääntyy paljolti juurivesoista, joita nykyään syntyy vähän, kun puut jätetään kasvamaan ja vähät vesat päätyvät paljolti hirvieläinten suihin.

    A.Jalkanen

    Pitää paikkansa: tutkimukset ovat osoittaneet että haavan uudistuminen on heikentynyt, myös suojelualueilla. Siitä pitäisi siis pitää huolta: jättää isoja säästöpuuryhmiin, kehityskelpoisia haavan taimia kuusen taimikoihin (ei männyn) ja lisäksi säästää sekapuiksi harvennushakkuissa.

    Puuki

    Haavat lisääntyy erinomaisesti, kun haapoja sis. metsään tehdään harvennushakkuu tai  päätehakkuu. Juurivesoja syntyy liiankin kanssa. Taimikonhoidossa niitä pitää sitten säästää.   Ei ne lisäänny suojelumetsissä, kun ovat liian valottomia ja tiheitä valopuun lisääntymiseen.

    A.Jalkanen

    Arvellaan että hirvi syö haavat kaikkialla. Myös suojelumetsissä. Pohjoisessa poro syö kaiken mistä johtuu että suojelumetsät eivät ole tiheikköjä. Sama ilmiö leviämässä etelään. Itse asiassa voitaisiin tehdä niiin että alennettaisiin etelän hirvikantaa ja otettaisiin etelään sen tilalle metsäpeura. Kasvatettaisiin vaikka aluksi tarhoissa ja sieltä vapautettaisiin luontoon kuten on jo menestyksellä tehtykin. Poroja tarvittaisiin vastaavasti kasvattaa Lapissa hieman vähemmän kun metsäpeuran lihaa saataisiin sen tilalle. Monimuotoisuus kohenisi koko Suomessa.

    Timppa

    Kun hirvikanta oli vielä pieni, niin meidän metsissä pelättiin haavan juurivesomista ja jätettiin haavat usein kaatamatta.  Nyt on siis aika runsaasti suuria haapoja metsissämme.

    Sitten lisääntyivät hirvet ja juurivesoista ei tarvinnut huolehtia.   Oli syöty moneen kertaan eikä niistä ollut kasvaviksi.   Silloinkin jätettiin haapoja jättöpuutarpeen mukaisesti.  Sama systeemi jatkuu edelleen.  Usein haavat parilla männyllä täydennettynä kattaa nykyisenkin sertin vaatimukset.

    Aika usein noita jättöpuuhaapoja kaatuu ja hirvistä johtuen eivät enää uudistu.

Esillä 10 vastausta, 7,941 - 7,950 (kaikkiaan 9,346)