Kerro Reima mitä pahaa aukossa on.

AJ: ”Nykyinen paradigma taitaa sanoa, että suojelualueet eivät riitä, koska niiden pinta-ala ei tule koskaan yksinään olemaan riittävän suuri luontokadon torjuntaan. Niiden avuksi tarvitaan suojelualueiden ja tavallisen talousmetsän väliin ”puolisuojeltuja” alueita ja edellisten lisäksi vielä talousmetsien luonnonhoitoa.”

Oletetaan, että nyt suojeltaisiin eri asteisesti 30% metsistä. Tällöin tilannehan ei muuttuisi mihinkään, koska suojelukelpoiset alueet ovat jo monimuotoisia. Uusi status ei asiaan vaikuttaisi. Siksi toimenpiteet pitää painottaa talouskäytössä oleviin kohteisiin, jossa luontoarvoja on heikennetty. Toisaalta jos se johtaa puun tuotannon laskuun ja siten vaihtoehtoisten raaka-aineiden käyttöön, tälle pitää antaa jokin arvo laskelmissa. Lisäksi pitää tunnistaa muut monimuotoisuutta rasittavat tekijät ja vaikuttaa niihin. Tällaista tarkastelua ei mielestäni julkisuudessa ole käsitelty.

Jostain syystä peltomaan tuotantoon suhtaudutaan täysin eri tavoin kuin metsään. Pellon tuotantoa ei kyseenalaisesta toisin kuin metsän, joka ”menee sellutehtaiden kattilaan” ja rahat ahneiden metsänomistajien sekä metsäfirmojen taskuihin. Entä, jos kunta kaavoittaa teollisuusalueen ja sinne tulee ulkomainen firma valmistamaan metalliteollisuuden tuotteita. Todennäköisesti ollaan iloisia uusista työpaikoista.

Molemmat kuitenkin talouskäytössä välttämättömiä ja myös luontoväki ongelmitta kuluttaa selluteollisuuden tuotteita.

Sinulta on kuitenkin turha odottaa syvällisempää pohdintaa aiheesta.

Jos tuo rakentaminen on yksi tärkeimmistä monimuotoisuuden hävittäjistä niin miksi emme ennallista näitä nyt vajaakäytöllä olevia alueita ? Kuten käytöstä poistetut pellot ja teiden varsilla olevat läjitysalueet. Jyväskylän pohjoispuolelle tekivät tien ja koko metsätön tiealue on vähintään kaksinkertainen tiehen verrattuna. Siitäkin alueesta vähintään puolet ja pintamaiden lähitysalueet voitaisiin palauttaa takaisin metsäkäyttöön. Mutta alueet vain jätetään sillensä.