Koeta nyt tajuta ,että narulla ei voi työntää!

Vasaloppet menossa. Hyvä mahdollisuus katsella Taalainmaan metsiä. Kovin kalutuilta ja nuorilta näyttävät enimmäkseen.

Metsät ovat nuorentuneet, kun hirvet ovat nälissään syöneet kaikki vanhat metsät pois.

Tuokin on ”oikeasti” totta. Kovien hirvikantojen aikaan hirvet kalusivat tukkienkin nilaa.

Toisessa ketjussa sivuttiin kysymystä lehtojen hakkuista. Tässä vähän lisävalaistusta asiaan. Ei kannata uskoa sitä ajatusta että lehtoa ei saisi hakata lainkaan, kun se ei ole läheskään aina paras hoitovaihtoehto. Lähde: EU:n luontodirektiivin luontotyyppien tilan parantaminen – Selvitys sitoumuksen edellyttämistä toimista. Luodsi-hankkeen loppuraportti. Tapio Oy. Sivut 48-49.

Metsänhoidon suositusten päivitetyissä luonnonhoidon suosituksissa talousmetsälehdot luokitellaan kosteusolosuhteiden perusteella kolmeen päätyyppiin: kuiviin, tuoreisiin ja kosteisiin lehtoihin (Luontokohteet, suositusluonnos 9/23). Lehtojen luonnonhoidollisten hakkuiden tavoitteena on luoda talousmetsälehtoja, joissa esiintyy monimuotoinen ja lehdoille luontainen lajisto.

Kuivien lehtojen käsittelyssä pyritään lisäämään puuston avoimuutta ja sitä myöten kohteelle tulevaa lämpöä. Kuivien lehtojen puusto pidetään koko kiertoajan harvana ja hakkuissa suositaan mäntyä ja lehtipuustoa. Kuusen osuus pidetään mahdollisimman vähäisenä.

Tuoreissa lehdoissa tulisi suositusten mukaan tavoitella lehtipuuston elinvoimaisuuden lisäämistä ja turvata erityisesti jalojen lehtipuiden kasvua. Tavoitteena on myös ylläpitää puu- ja pensaskerroksen kerroksellisuutta.

Koska kosteiden lehtojen lajisto on sopeutunut varjoisaan pienilmastoon ja vakaisiin kosteusolosuhteisiin, niiden hakkuissa pyritään varovaisuuteen tai niitä ei tehdä lainkaan. Uudistushakkuiden sijaan suositaan mahdollisuuksien mukaan poiminta- ja pienaukkohakkuita. Vesitaloutta ei myöskään tule muuttaa.

Suositusten mukaan parhaaseen lopputulokseen päästään, kun tunnistetaan kunkin lehdon erityispiirteet ja käsittelyjä täsmennetään tilanteen mukaisesti. Kohdekohtainen vaihtelu tuo lehtojen käsittelyyn haastavuutta, joten kohteen perusteelliseen arviointiin ja suunnitteluun on tarpeen käyttää aikaa tavallista enemmän.

Tarkemmissa lehtojen käsittelyohjeissa mm. korostetaan lehtojen puulajivalikoiman monipuolisuutta, luontaista ryhmittäisyyttä ja tiheysvaihtelua. Lehtopensaat ja jalopuut suositellaan säästettäviksi ja suosimaan niitä kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa. Lisäksi suositellaan jättämään runsaammin säästöpuita suosien erityisesti jalopuita ja vähälukuisia lehtipuita, säilyttämään olemassa oleva lahopuu ja turvaamaan lahopuujatkumo.

Poiminta- tai pienaukkohakkuita suositellaan erityisesti lehdoissa, joiden puusto on monilajista ja sen ikä- ja kokovaihtelu on suurta sekä kosteissa lehdoissa, jossa voi esiintyä esimerkiksi lähteisyyttä. Maanmuokkauksesta suositellaan pidättäytymään tai tekemään se mahdollisimman kevyesti.

SLL Keski-Suomi järjestää webinaarin kirkanpainajista 27.3. Alustamassa Atte Komonen. Osallistumislinkin saa sähköpostilla K-S piiriltä keski-suomi@sll.fi.