› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

  • Tämä aihe sisältää 9,344 vastausta, 121 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 minuuttia sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,851 - 7,860 (kaikkiaan 9,345)
1 2 3 … 785 786 787 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 29.2.2024, 11:38

    On ilman muuta oikeassa. Olihan se hirvikanta 20 vuotta sitten kestämättömällä tasolla kaikilla mittatreilla mitattuna. Mutta täytyy todeta että kaikki kuusettumisen perusteet eivät ole hirvikannan koossa. Paljon kuusta istutettiin sen vuoksi että hinta oli parempi ja taimia sai paremmin. Monelta yhtiöltä ei tahtonut mäntyä saada mitenkään kun kaikki männyn istutukset olivat siemenen kylvön varassa.

    käpysonni 29.2.2024, 13:55

    Muistelen että 1970-80 luvuilla istutettiin mäntyä liian reheville maille ja sitten myöhemmin  kirottiin  tuota villitystä, ettei saada laadukasta sahatukkia tulevaisuudessa. Siitä ei mulla ole tietoa, miksi istutettiin, pidettinkö mäntyä niin arvokkaana rahapuuna että kaikki aukot vaan piti istuttaa männylle?

     

    Rukopiikki 29.2.2024, 14:41

    Pohjois-Suomessa, sanotaan Oulun ja Lapin läänin alueilla oli ennnen 2000 lukua harvinaista nähdä istutetettu kuusen taimi. Istutettuja kuusia alkoi näkyä sanottavasti vasta 2000 luvulla. Isoja sydänmaita on lähes pelkkää männikköä.

    Ennen uudistettiin paljon harsimalla vajaatuottoisiksi hakattuja metsiä, joissa oli yleensä kituvaa kuusikkoa. Se aiheutti kai mielleyhtymän että kuusi kasvaa pohjoisessa huonosti ja haluttiin mäntyä joka paikkaan. Reheville paikoille tuli sitten levotonta ja oksaista räkämäntyä.

    Visakallo 29.2.2024, 14:49

    Pelkkä maan rehevyys ei vielä välttämättä tee täydellistä räkämäntyä, mutta huono siemenen alkuperä sen kyllä sitten varmistaa. Silloin vanhaan aikaa männyn käpyjähän kerättiin sieltä mistä niitä helpoiten saatiin, eli pellonlaitojen pahimmista kämpyrämännyistä, joissa kaiken lisäksi niitä eniten olikin!

    Rukopiikki 29.2.2024, 14:56

    Onko pellonreunan mänty sellainen kuin on sen takia että se on pellonreunassa vai perimän takia. Pellonreunan mäntykin voi pölyttyä hyvistä männyistä jne.

    Oli joskus kovasti kortilla männyn siemen pohjoisessa. Puheita kuului että olisi Ruotsistakin tuotu.

    Pohjoisessa on ostettu metsistä kerättyjä käpyjä ihan viimevuosiin saakka. Joskus oli isojakin ostokampanjoita muistaakseni 2000 luvun alkupuolella.

    Gla 29.2.2024, 15:27

    Suorittava: ”Jo on taas kaukaa haettu monimuotoisuuden köyhdyttäjiä ,kun syyllinen löytyy katsomalla peiliin. Hirvi syö vain elääkseen ja tyytyy enimmäkseen ravintoon ,jota luonto on tulvillaan. Ei tarvitse asuntoa,teitä, sähkölinjoja eikä kaivostoimintaa . Kanta olisi luonnollisessa tilassaan kymmenen kertaa nykyistä isompi ilman ihmisen puuttumista tähänkin asiaan.”

    Niin, tottahan ihminen on monimuotoisuuden köyhdyttäjä. Motokuski köyhdyttää luontoa hakkaamalla metsiä. Luontaiseen tilaan jättäminen olisi monimuotoisuuden kannalta parempi ratkaisu. Mutta kuten me molemmat tiedämme, maailma ei ole näin mustavalkoinen. Puuta tarvitaan ja sen takia talousmetsissä sitä yritetään liiketaloudellinen kannattavuus huomioiden kasvattaa. Kun hirvituhoriski koetaan liian suureksi männyn ja koivun osalta, valinta helposti ohjautuu kuuseen.

    Yhteiskunnan tehtävänä on luoda edellytykset kilpailukykyiselle taloudelliselle toiminnalle. Tämän takia meillä on mm. laaja tieverkosto, satamat ja lentokentät. Metsissä täytyy aivan samoin pitää huolta metsätalouden toimintaedellytyksistä. Hirven osalta tällä hetkellä tilanne on monin paikoin kohtuullinen, joskaan ei hyvä. Mutta tiedämme senkin, että välillä tilanne oli karmea, vaikka löydätkin tuhoilta säästyneitä leimikoita. Päätöksiä tekevät joutuvat punnitsemaan riskejä ja kun taustalla on pitkä jakso liian suurta hirvituhoriskiä, tottahan varovaisuus ratkaisuissa näkyy. Se, että lehdissä metsästäjät valittavat hirvien vähyyttä kertoo myös siitä, että halua kasvattaa hirvikantaa on kova. Metsätaloudessa ensi keväänä istutettava taimi on vielä monta vuotta hirvien armoilla ja sinä aikana hirvikannassa ehtii tapahtua paljon muutoksia. Hirvikannan hoitosuunnitelmasta huolimatta ei ole luottamusta siihen, että suunnitelmaan halutaan sitoutua, kun nyt on nähty tavoiteltava tilanne käytännössä.

    Tällä kulmalla Suomea muutkin sorkkaeläimet täydentävät kokonaisvaikutusta. Harvinaista ei ole sekään, että puhutaan hirvistä, vaikka kyse on sorkkaeläimistä.

     

    Timppa 29.2.2024, 17:16

    Kummallista, että puhutaan Suomen metsien kuusettumisesta.

    VMI 3 1951-53 mukaan Suomen metsissä oli mäntyä 672, kuusta 549, koivua 282 ja muuta lehtipuuta32 miljoonaa m3 yhteensä 1538 miljoonaa m3

    VMI 5 1964-70 mukaan oli mäntyä 655, kuusta 555, koivua 244 ja muuta lehtipuuta 32 miljoonaa m3, yhteensä 1491 miljoonaa m3,  Tässä mänty oli vähän vähentynyt ja kuusi lisääntynyt

    VMI 12/12 2018-22 mukaan oli mäntyä 1283, kuusta 763, koivua 420 ja muuta lehtipuuta 84 miljoonaa m3, yhteensä 2550.

    Huomattava siis, että se metsävarojen miljardin m3:n lisäys on tapahtunut reilussa 50 vuodessa.  VMI 5-12/13 välillä männyt ovat lisääntyneet 628 miljoonaa m3 eli 96 %, Kuuset ovat lisääntyneet 208 miljoonaa m3 eli 37 %.  Lehtipuut ovat lisääntyneet 228 miljoonaa m3 eli 83 %.  Siis valtakunnan  tasolla reilussa 50 vuodessa mäntyjen lisääntyminen on ollut 2,5-kertainen kuusiin verrattuna.

    Gla 29.2.2024, 17:40

    Mihin mahtaa uudistusalojen kuuset hävitä vai ovatko vielä niin nuoria, ettei näy kuutioissa toisin kuin mäntybuumin tulokset.

    Timppa 29.2.2024, 17:51

    Ainakin meillä mäntyvaltaisia taimikoita on selvästi enemmän kuin kuusivaltaisia.-

    Noissa kasvuluvuissa näkyvät varmaankin Pohjois-Suomen nuorten männiköiden suuret kasvut.

    Visakallo 29.2.2024, 18:19

    Kuusettuminenhan alkoi vasta n. 25 vuotta sitten, eli sen takia motit eivät vielä näy. 10 vuoden kuluttua luvut ovatkin jo aivan toiset.

Esillä 10 vastausta, 7,851 - 7,860 (kaikkiaan 9,345)
1 2 3 … 785 786 787 … 933 934 935