Eivät ole kaikki pärjänneet hyvin vaan ovat harvinaistuneet, esimerkiksi hömötiainen. Osa voi olla hävinnyt ennen kuin olemme onnistuneet niitä meiltä löytämäänkään.

Metsiemme monimuotoisuuden uhkana on ollut jo pitemmän aikaa ilmastonmuutos, ei ainakaan metsien avohakkuut ja talouskäyttö.

Ilmastomuutosta ja monimuotoisuuden köyhtymistä meillä kiihdyttää, ilmaston edelleen lämmitessä, metsien jatkuva kuusettuminen. Kuusi ei tulevaisuudessa pysy terveenä ja sen kasvu taantuu. Sen hiilensidonta heikkenee. mikä kiihdyttää ilmaston läpiämistä.

Syytä nykyiseen kehitykseen pitäisi etsiä MMM:n johtamasta hirvipolitiikasta. Se on luonut jatkumon: Nykyinen hirvipolitiikka on jatkunut 1970-luvulta ja vähentänyt luonnon monimuotoisuutta kuusikoita lisäämällä sekä aiheuttanut luontokatoa. Nämä kaikki yhdessä lisäävät metsätuhoja ja vähentävät metsien hiilensidontaa.

Tätä tapahtuu monen pohjoisen valtion alueella ja muuallakin. Sillä on selvästi vaikutusta ilmaston lämpiämiseen eli ilmastonmuutokseen. Miksi tällaista ei tutkita tai tutkimuksia ei haluta julkaista?

Hirvet eivät ole meidän monimuotoisuutta heikentäneet. Ehkä paikallisesti jossain rajatuilla kohteilla jossa laidunnusta on kohdistunut erityisen paljon. Ehkä suurin monimuotoisuuden heikentyminen on tapahtunut soilla. Jossa ojituksilla ja pellon raivauksilla on muutettu eniten monimuotoisuutta. Tämä on tällaista jälkiviisastelua jossa aikoinaan monimuotoisuutta ei osattu arvostaa ollenkaan.  Suot olivat tärkeitä puuntuotantoalueita kuten nykyäänkin. Nyt katsotaan asioita toisin ja ennallistamista on syytä tehdä missä ne ovat järkeviä. Kunhan ei enää luonnontilaisia kohteita pilata ojituksilla ja muilla toimilla.

Onhan mehänpoika siinä täysin oikeassa, että kuusettuminen, -on se tapahtunut mistä syystä tahansa, on selkeästi heikentänyt Suomen metsien monimuotoisuutta. Saksa ja sen naapurimaat maksavat nyt todella rajua hintaa kuusettumisestaan. Toivottavasti pääsemme täällä vähemmällä, sillä se olisi kaikkien etu.