› Keskustelut › Metsänhoito › Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

Esillä 10 vastausta, 7,831 - 7,840 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 783 784 785 … 933 934 935

  • Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään

    Lähetetty: 16.1.2020, 22:35

    Merkitty: 

    Valtava määrä lajeja on uhanalaisia. Ihmekös tuo kun , metsien hakkuita jatketaan samalla kaavalla kuin aina ennenkin.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka ei tajua , että laji kato iskee omaan nilkkaan! Itketään liiallisesta hirvi määrästä. Samaan hengen vetoon huudetaan , että kaikki sudet on tapettava.

    Yksipuolinen puupelto , kuusen viljely altistaa puuston lukuisille kasvi taudeille ja hyöteisille , mm. kirjanpainajalle.

    Apulanta ja räkäpetäjä porukka : koskaan et muuttua saa!

    Tekijä
    risuparta
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 28.2.2024, 07:49

    Kansainvälisesti liito-orava on luokiteltu elinvoimaiseksi lajiksi. Sukupuuttovaara on väärää tietoa.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Liito-orava#/media/Tiedosto:Pteromys_volans_range_map.svg

    Petkeles 28.2.2024, 07:56

    Metsäala ja metsänomistajat ovat ansainneet kaiken pahan mikä heitä kohtaa.

    Jesaja 7:22

    Gla 28.2.2024, 08:13

    Tuokaan ei pidä paikkaansa, Petkeleksellä on luontoväen keinot käytössä.

     

     

    Visakallo 28.2.2024, 09:29

    Olisi todella mielenkiintoista päästä yhdeksi päiväksi vierailemaan Petkeleksen pään sisään katsomaan, minkälainen maailmankuva sieltä avautuu. Kirjoituksistaan se ei oikein avaudu.

    Petkeles 28.2.2024, 10:13

    Juu, oma villasukan numerokin on jäänyt kertomatta. Kerholaisten kommentit kuin 70-luvun Neuvostoliitosta jne.

    A.Jalkanen 28.2.2024, 10:14

    Suon ojitus ketjussa keskusteltiin kaivoksista, mutta aihe sopii tännekin. Suhangon kaivos Ranualla tulisi YLE:n jutun mukaan olemaan Suomen suurin. Jätevedet vietäisiin kätevästi 55 km pitkällä putkella pois Ranualta.

    Erityisen huolestuttava on mahdollinen vaikutus Simojokeen, josta on yritetty elvyttää lohijokea ja raakkujokea. Raakku tarvitsee lohia tai taimenia elääkseen, koska sen toukka elää vuoden verran jalokalan kiduksissa. Ilmeisesti täysin haitatta kalalle. Raakku ei ole ihan sukupuutossa, mutta ei myöskään hyvässä tilassa.

    http://www.metsa.fi/tiedotteet/lapista-loytyi-tana-vuonna-12-uutta-raakkujokea-merkittavin-raakkuesiintyma-loytyi-tenojoen-vesistosta/

    Kurki 28.2.2024, 10:23

    Muristo<p>Korjataan.</p><p>WWF: ”Liito-orava ja 831 muuta metsiemme lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.”</p>

    Muristo on asian ytimessä.

    Metsien uhanalaisista lajeista 833 kpl on hakkuiden ulkopuolella suojeltuna Suomen luonnon hoteissa seuraavasti: lehdoissa 45,3%, harjumetsissä 9%, paahteisissa rinteissä 7%, paloalueilla 3% yhteensä 64,3 % ja loput talousmetsissä 35,7 % .Näillä pien alaisilla elinympäristöillä lehdot (1 % pinta-alasta), harjut, paahteiset ja paloalueet, uhanalaisia lajeja on yhteensä 0,643*833= 536 kpl.
    Talousmetsissä, joihin vanhatkin metsät kuuluvat uhanalaisia lajeja on sitten 0,357*833= 297 kpl, joista suurin osa on lahopuulajeja, jotka ovat joko erilaisen ilmaston lajeja ja Suomen ankarassa ilmastossa sinnittelevät elinympäristönsä äärilaidalla koskaan runsastumatta tai ovat luonnostaan pienen populaation lajeja , joilla on suuret kannanvaihtelut ja voivat kadota pitkäksikin aikaa ja kun taas jostain tuntemattomasta syystä runsastuvat sen verran, niin muutama havainto tehdään.

    Punaisen kirjan 2019 sivu 42.

    Visakallo 28.2.2024, 10:25

    Voihan se olla niinkin Petkeles, ettei sitä kerrottavaa kovin paljoa siellä sinulla olekaan. Tämä on toki vain mielikuva, mikä kirjoittamistasi kommenteista on vuosien mittaan muodostunut.

    Rane 28.2.2024, 10:33

    ”Metsäala ja metsänomistajat ovat ansainneet kaiken pahan mikä heitä kohtaa.”

    No kyllä Gruppa-ryhmän mielipidekirjoituksilta voisi armahtaa…

    A.Jalkanen 28.2.2024, 10:36

    Kurjen listaan. Lahopuulajien siirtäminen ymppäämällä toimii pysyvänä apukeinona vain jos metsiin saadaan muodostumaan lahopuujatkumo. Tarvitaan määrä, kattavuus, jatkuvuus ja laatu. Joillekin lajeille tarvitaan laajempia vanhojen metsien suojelualueitakin. Mitä tulee lehto- paahde-, harju- ja palolajeihin, niitä autetaan hakkaamalla kyseisiä kohteita fiksusti ja lisäksi polttamalla pieniä alueita (luonnonhoidolliset kulotukset).

    Kaikki em. keinot ovat varsin kustannustehokkaita ja haitoiltaan vähäisiä. Poikkeuksen muodostavat laajat vanhojen metsien suojelualueet. Luontopaneeli sanoo että tarvitaan 10 prosenttia tiukkaa suojelua, mutta meidän kannattaisi kokeilla ensin edellä mainittuja keinoja. On siis jokaisen metsänomistajan etu ja myös kansantaloutemme etu, jos uhanalaiskehitys saataisiin käännettyä ilman että meidän tarvitsee laittaa sivuun kymmenys talousmetsistämme.

    Nyt ennallistamisasetuksen tultua hyväksytyksi meillä on työkalupakissa uusi väline. Perusteista ja hyödyistä kirjoittaa Lauri Saaristo viimeisimmässä Metsälehdessä. Esimerkiksi ojitettu turvemaa voi olla kesällä liian kuiva puun kasvulle ja talvella liian märkä ja roudaton puun korjuulle. (Mahdollinen korjaus: säätöpato.)

    Käykäämme yhteisvoimin luontokatoa vastaan; astalonamme kolmikärkinen atrain eli suojelualueet, ennallistaminen ja luonnonhoito.

Esillä 10 vastausta, 7,831 - 7,840 (kaikkiaan 9,344)
1 2 3 … 783 784 785 … 933 934 935